Pääsiäisen aikaan

Maaliskuun pieninä joutoaikoina

ompelin parikymmentä 

pupunkorvapussia

(työohjeet pusseihin täältä). 

Lahjoiksi,

yllätyksiksi,

kiitokseksi.

Sisään suklaata, 

siemeniä, nappeja,

jotain pientä. 

Omille Vekaroille tein nimikkopussit.

Koulupojalle vihreäkorvaisen,

Koulutytölle punakorvaisen,

Vekaralle sinikorvaisen ja

Onniliinille oranssin.

Hiljaisen viikon aamuina

vielä unisilmässä

pienet varpaat 

ovat loikanneet vintin portaat alas

etsimään omaa pupunkorvapussiaan. 

Missä korvat pilkottavat?

Mitä paljastuu pussista?

Suklaata vai muita namuja?

Kaapin kätköistä löysin 

aiemmin tekemäni pehmokanan.

Siitä tuli taitellun kanan kaveri

(työohjeet taiteltuun kanaan täältä).

Kanan kanssa kaapista löytyivät

pienet huovutusharjoitukset.

Pajunkissat ja tipuset.

Vekarat ovat virponeet pajunoksakimpuilla

Mökin Akan useaan kertaan.

Onnea ja terveyttä pitkäksi aikaa.

Isoimmat oksat ovat porraspielessä ruostuneessa tonkassa.

Keskikokoiset vanhassa pullossa olohuoneessa

ja pienimmät päälärissä puuhellalla. 

Olohuoneen oksat saivat koristeeksi munia.

Pääsiäinen.

Sen aika on nyt.

Pitkäperjantain synkkyydessäkin

saa nähdä pääsiäisen ilon.

Ilon ja värit.

Vahvan aavistuksen keväästä

ja tulevasta kesästä.

Kasvusta.

Mukavan rauhallista pääsiäisen aikaa Sinulle!

ps. Huhtikuussa on tarkoitus ommella Neidille vappunaamiaisiin keijun asu.

 Siivet jo on. Hyviä vinkkejä ja linkkejä keijupukuihin otetaan vastaan