Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi.
Terve, vuoret,
terve, vaarat,
terve, kuusikot kumeat
terve, haavikot haleat!
Järvet läikkyi, maa järisi,
vuoret vaskiset vapisi,
paaet vahvat paukahteli,
kalliot kaheksi lenti,
kivet rannoilla rakoili.
Kulki tuulen tietä myöten,
yli kuun, alatse päivän,
otavaisten olkapäitse.
Vilu mulle virttä virkkoi,
sae saatteli runoja.
Virttä toista tuulet toivat,
meren aaltoset ajoivat.
Linnut liitteli sanoja,
puien latvat lausehia.
Jo kävi ilo ilolle,
riemu riemulle remahti.
***
Nouse aina aamusilla,
tämän päivänki perästä!
Teepä meille terveyttä,
siirrä saama saatavihin,
pyytö päähän peukalomme,
onni onkemme nenähän.
Näillä kalevalaisilla sanoilla toivotan
oikein mukavaa kalevalanpäivää
ja liukasta laskiaista!
******
Kaikki postauksen säkeet napsin Kalevalasta,
Suomen kansalliseepoksesta.
Suomen kansalliseepoksesta.
Tällä pipolla osallistun Kangaskorjaamolla-blogin
Suomi 100 vuotta-haasteeseen. (Klik)
Helmikuun aikana oli aiheena Kalevala.
Toinen, isompi työ on vielä työn alla,
valmistunee tällä viikolla.
Pipossa oleva lintu
on leikattu Verson Puodin Sielulintu-kankaasta.
Minusta linnussa on jotenkin sellaista kalevalaista henkeä.