Tänään se koitti.
joulukuun ensimmäinen.
Se, jota Vekarat ovat odottaneet.
Ja minäkin.
Joulun lähestyminen
näkyy jo Pikku Mökissä.
Monessa huoneessa.
Kone on suristanut
olohuoneen sohvalle
tyynyjä.
Isoja ja pehmeitä.
Trikoota, joustofroteeta
ja suloisen unelmaista velouria.
En tee enää yhtään tyynyä
joustamattomasta
ja kovasta kankaasta.
Kun olen kerran nukkunut päiväunet
pehmeäpintaisella tyynyllä,
en kaipaa sisustuspuuvilloja.
Tonttuset ovat vanhoja Finlaysonin pikkuliinoja.
Kauniita,
aarteita,
kirppislöytöjä,
melkein ilmaisia.
Miksi niitä jemmaisin kaapissa?
Ja pitsiä,
sitä on jokaisessa tyynyssä,
tottakai.
Punainen tilkkupeitto
putkahti Pikku Akan koneesta
viime joulun alla.
*****
1. ADVENTIN TUNNELMIA MÖKISTÄ
Nuorin Vekara toi
"kukkia äidille",
pajuja.
Kuka sanoo,
että kissoista nautitaan vain pääsiäisenä.
Hamahelmikoristeet ovat
Vekaroiden taidetta.
Valaistu joulupuu,
keittiön ikkunan takana
metsän reunassa.
Oravien jouluvalot.
Niin kaunis.
Tätä toivoin,
Rakas Ukkoni sen toiveen toteutti.
Ensimmäinen adventtikynttilä on syttynyt.
Myös ensimmäinen arvonta on suoritettu
aamun hämärinä hetkinä.
Pehmeitä joulutorttusia,
vadelmahillosilmällä,
saa adventin aikana nauttia....
PiiperoPaaperoPatikkajalka.
Onneksi olkoon!
Lumista,
odottavaa,
tunnelmallista
ja
reipasta joulunalusviikkoa.
Ensi sunnuntaina taas arvotaan!
Ollaanpas kuulolla.
