sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Toiset tossukat



Joulun alla tein tossukat itselleni.
Ne ensimmäiset. (Klik)
Neiti toivoi itselleen samanmoisia. 
Ostin langat, annoin ohjeen ja puikot.
Jospa hän neuloisi itse.
Muutama kerros valmistui.
Sitten tyssäsi, 
into lopahti. 

Ensin keskeneräinen odotteli 
keittiön pöydällä,
sitten ompelupöydällä. 
Jospa äiti jatkaisi...

Yhtenä iltana laiskotti kaikki.
Silloin oli tossukoiden vuoro. 
Nopeasti valmistuivat.
Pesukone huovutti hyväksi. 






Tossut odottavat sängyn vierellä. 
Niihin on kiva upottaa unilämpöiset varpaat
ja tassutella portaat alas aamupalalle.


*****

Ohje on Lankamaailman sivulta. 
Todella helppo ja nopea. 
Kokeile vaikka itse. 
Se löytyy siis täältä (Klik)


sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Koruja kevääksi


Kevään  merkkejä on jo vahvasti ilmassa:
valoisuus aamulla ja illalla,
lumen muuttuminen loskaksi,
paikoin sulaneet tiet, 
lintujen laulu, 
tulpppaanit,
korukurssi. 

Korukurssi on mielenkiintoinen ja jännittävä. 
Koskaan et kurssin alussa tiedä,
millaisia koruja saat tehtyä kahden päivän aikana. 


Aloitin pinkeistä puuhelmistä
ja rautalankakoukkujen vääntämisestä. 
Hidasta hommaa!
Meinasi hermo mennä
tällaisella kiirehtijällä, 
mutta kannatti pinnistellä,
keskittyä ja väännellä.


Mitä muuta sitten tein?
Ruusuhelmet, 
joissa on punertavan ruskeita
ja valkeita luumaisia muovihelmiä. 
Nämä menevät lahjaksi.


Itselle tein samaa sarjaa olevat
ruskeasävyiset helmet. 


Näistä tuli sitten todelliset kesähelmet.
Ruohonvihreää ja voimakasta punaista,
kuin Äidin kukkapenkki.
Lisäksi hopeisia kukkasia ja mustia palloja. 
Vähän retrohtavat, 
ehkä just siksi makiat!


Ja pakkohan se oli pikkuisen leikitelläkin.
Norsun jalkojen tömistys ja torven töräytys,
kuin lähtölaukaus keväälle.
Norsut ihastuttavat kuvioina aina. 
Minä, norsuihminen.

Mukava näpertelyviikonloppu
Tyttären kanssa 
kauniiden asioiden parissa. 
Hän keskittyi käsirenkaisiin, 
minä kaulakoruihin. 

Minulla kurssiviikonloput jatkuvat. 
Eilisen olin vahabatiikkikurssilla
ja tulossa on vielä munankuorimosaiikki. 
Molemmat minulle uusia juttuja. 
Talvella oli monen viikonlopun huovutuskurssi. 
Sen tuotokset ovat vielä kesken, 
mutta jospa kevään aikana 
nekin saisin työstetyä valmiiksi. 




maanantai 13. maaliskuuta 2017

Mahtimiehiä ja -nainen


 Mahtimiehiä on niin monenlaisia. 
Historiallisia ja nykyisiä, 
valtiomiehiä ja kirjailijoita,
urheilijoita ja muusikoita.
Niitä, joilla on merkitystä suurelle yleisölle. 

Sitten on nämä oman elämäni mahtityypit.
Nämä, joiden kanssa jaan arkeni,
elämäni, 
lähes kaikkeni. 



Ensin tämä pienin, 
joka on pahasti kolmenvuoden uhmaiässä
ja näyttää monta kertaa päivässä, 
mistä päin tuulee. 
Uskoo voivansa siirtää vaikka vuoria, 
kun riittävästi puskee. 
Ensin hän on suloinen koiranpentu, 
joka kaipaa rapsutuksia.
Hetkessä liitää kuin perhonen 
ja saman tien hyökkää kuin hai.  



Sitten tulee vanhin, 
seesteista vaihetta elävä mahtimies. 
Voittaa jalkapallossa 
ihan kenet vain, 
pyörittää suurta joukkuetta
ja fanit kuulettaa huutavan hurraata. 
Istumalla ja naputtelemalla.


Perheen kolmas mahtimies
on näyttänyt vahvuutensa 
ja laatunsa viime päivinä 
kohdatessaan vastoinkäymisen. 
Seissyt rohkeana, tyynenä ja luottavaisena
uuden, pelottavan edessä.
Reippaampana kuin minä
vastaavissa tilanteissa.
Paljon ei kipsi menoa hidasta, 
mutta harmittaahan se, 
kun pitää hiihtää tasamaalla.


Montako mahtinaista
tarvitaan tasapainottamaan 
tilanne tässä perheessä? 


Se on yhden tehtävä. 
Mahtavaa, että poikasarjaan 
on saatu yksi tyttökin. 
Naisten juttuja, 
sipinää, supinaa, 
suunnitelmia. 
Juttuja, joita mahtimiehetkään ei ymmärrä. 


Talviloma oli ja meni. 
Sen kunniaksi 
ompelin jokaiselle mahtityypille 
uuden paidan. 
Siniseen pallopaitaan ehdin jo ommella
uuden väliaikaisen hihankin kipsin vuoksi. 



Pohjakaavana kaikissa on 
Paapiin kaavakirjan 
Myyry-paita. 
Olipahan oikein hyvän mallinen 
peruspaita meidän lapsosille.
Ainoastaan tytön paitaa 
jouduin kaventamaan hartioista. 


Yhtenä iltana kyselin lapsilta,
kuka heidän mielestään on mahtinainen tai -mies. 
Sain pojilta joukon urheilijoita,
kuten Selänne ja Mäkäräinen.
Tytön mielestä mahtimiehiä ovat presidentit. 
Koko perheen fanittaman Kaisa Mäkäräisen
ja jännittävän ampumahiihdon inspiroimana ompelin 
vielä hauskan "ampumalaikka-paidan". 


Selänne ja presidentit jäävät vielä hautumaan. 
Selänteestä on jo pieni visio. 


*****

Tällä postauksella osallistun 
Kangaskorjaamolla-blogin "Suomi 100 vuotta" -haasteeseen (Klik).
Maaliskuun aihe on Mahtimiehet ja -naiset.


Paitojen koot
Harmaa jalkapallopaita 140cm,
tähtipaita 140cm,
sininen jalkapallopaita 134cm, 
kisupaita 140cm kavennettuna
ja haipaita 98cm.