Oli ennen suuren suuret housut.
Oli sakset ja oli kone.
Sakset pani nips ja naps.
Kone lauloi hur rur rur.
Housuista tulikin takki.
Löytyipä laatikosta vetoketju,
makea kuin mansikka.
Nyöriäkin pätkä,
väriltänsä yhtä herkkua.
Tulipa takista mieluinen.
Kuulemma pehmoinen ja ihanan värinen
ja kissakin niin söpönen.
Sopiva kouluun ja pihapuuhasteluun.
*****
Pst!
Kuvat on otettu lasten ryytimaalla.
Jokaisella on ollut oma amppelimansikka,
omaansa itse kukin on saanut hoitaa taidolla ja hellyydellä.
Betonirenkaassa (vanha öljykaivon rengas) kasvaa porkkanoita ja kukkia.
Onkin muuten hyvä kasvupaikka.
Ei tarvitse kontata maan tasalla kitkemässä ja harventamassa.
Kaavana takissa on Ottobre-lehden huppari,
josta jätin hupun pois, koska se on pahantuntuinen takin alla,
tein selkään sauman, koska kangas ei muuten riittänyt,
laitoin hihoihin resorit, koska Neiti niin toivoi,
jätin taskut pois, koska olin niin laiska. :)