Pehmoinen kettu

"Minä näin, kun kettu häntää heilutti, 

minä näin, kun kettu..."

Ihana korvamato tuli tuosta laulusta joulun alla,

kun ompelin pehmoketun Kummitytölle joululahjaksi. 

Ennen kuin käärin ketun joulupakettiin, 

kävin sen kanssa pienellä metsäretkellä. 

Kylmä pakkaslumi

ei näyttäny kettua hidastavan, 

lumi ei tarttunut edes sen turkkiin. 

Kettu kiipesi puun koloon. 

Taitaa olla rimpuilijakettu. 

Onhan tuollainen lahonnut puu 

oikein hyvä tarkkailupaikka. 

Minäkin olisin sinne tunkeutunut, 

jos olisin mahtunut. 

Vielä löytyi kohmeisia puolukoita.

Kirpeitä olivat. 

Minä maistelin niitä,

kettua ne eivät kiinnostaneet.

Tein silmät ja kuononpään käsinompeleilla. 

Korvat ja tassut tein alikeompelemalla velourista. 

Söpösen pehmeät nämä yksityiskohdat. 

Metsäretken jälkeen onkin kiva kelliä sohvalla. 

Ulkoilu niin kivasti rentouttaa. 

Kyllä siinä häntä heilahti monta kertaa. 

Tänään on loppiainen. 

Se tarkoittaa vapaapäivää töistä. 

Pakkasta on kymmenen astetta

ja luntakin sen verran, 

että pääsee hiihtämään. 

Ensin meinaan ulkoilla 

ja sen jälkeen rentoilla sohvalla, 

ihan niin kuin kettu konsanaan. 

Ruokaakaan ei tarvitse valmistaa, 

kun yön aikana hernekeitto on hautunut leivinuunissa 

ihanan pehmeäksi. 

Sopivan leppoisaa loppiaista Sinullekin!

❤❤❤

Kaava on Raili Myntin kirjasta Pehmeitä leluja. 

Isäni on sen muuten ostanut minulle kirppikseltä

joskus 90-luvulla. 

Eipä arvannut silloin, 

millainen aarre se nyt on. 

Ihan paras pehmolelujen kaavakirja!

❤

7.12. Joulunoppa

Joulukuun seitsemäs.

Tein töihin luokkahuoneeseeni

joulukalenterin korvikkeeksi

joulunopan. 

Noppaa voidaan heittää 

aamulla, 

päivällä, 

päivän päätteeksi,

aina sopivassa välissä. 

Kuusi tarkoittaa

joululaulun luikautusta. 

"Joulupuu on rakennettu, 

joulu on jo ovella."

Vanha, tuttu laulu, 

uusi laulu, 

leikkilaulu, 

joululaulu joka tapauksessa.

Kynttilän valossa

joulusatu luetaan. 

Kasa kirjoja pinossa, 

sieltä valitaan. 

Tontun matkaan lähdetään, 

poron kelkassa lennetään 

tai tähteä seurataan. 

Tähden kanssa joululoruja luritellaan. 

Ulkoakin ehkä opitaan. 

Lausutaan ja leikitään. 
Hiivitään ja hypätään. 

Pipari tarkoittaa, 

open purkissa herkku odottaa. 

Suut makiaksi laitetaan

ja hetki herkutellaan. 

Kahdella puolella nopassa on tasku.

Niihin sujautetaan sopivia kortteja. 

Milloin on vuorossa kiva liikuntaleikki, 

toisella kertaa jouluinen riimipari

kolmannella matemaattinen pulma.
Taskuissa on yllätys! 

Jännitystä riittää. 

Jokainen heittää vuorollaan. 
Ja sisällä kilisee kulkunen. 

Kirahvi taskussa - mekko itselle

Ensin oli kangas, 

farkunsininen joustocollege.

Venyttelin, hipelöin, 

silittelin, ihastelin. 

Superihana!

Tekisinkö housut?

Itselle vai Neidille?

Vai Taaperolle haalarin?

Ei, teen mekon. 

Ihan itselleni. 

Arkikäyttöön.

Isoihin kauluksiin olen ihastunut. 

Ja taskuihin. 

Ja kukas se taskusta kurkistaakaan?

Kirahvi kaula pitkällä. 

Ihan vain huvikseen tein. 

*****

Kaavana Mekkotehtaan Aino,

muokkaukset:

pitkät hihat ja kaulus

sekä taskut. 

Kiitos Helmojen ja Hepeneiden Kristalle

alikeompeluinnostuspuraisusta

muutama kuukausi sitten. 

Siitä asti olen suunnittellut

edes jotain pientä tekeväni. 

Nyt tein!

Poimutusta, reikiä ja paljetteja

Vielä kaksi paitaa

Koulutytölle.

Sitten on hänen vaatekaappinsa 

päivitetty kevääseen.

Kuin kevään ensiperhoset.
Ja sydänkin välkehtii kilpaa auringon kanssa.

*****

Käytetty kaava:

Punainen paita: Ottobre, Flamingos 6/2014, koko 134cm. 

Valkoinen paita muokattu samasta kaavasta

muuttamalla hihan kaava yhdeksi kappaleeksi.