Maaliskuun pieninä joutoaikoina
ompelin parikymmentä
pupunkorvapussia
Lahjoiksi,
yllätyksiksi,
kiitokseksi.
Sisään suklaata,
siemeniä, nappeja,
jotain pientä.
Omille Vekaroille tein nimikkopussit.
Koulupojalle vihreäkorvaisen,
Koulutytölle punakorvaisen,
Vekaralle sinikorvaisen ja
Onniliinille oranssin.
Hiljaisen viikon aamuina
vielä unisilmässä
pienet varpaat
ovat loikanneet vintin portaat alas
etsimään omaa pupunkorvapussiaan.
Missä korvat pilkottavat?
Mitä paljastuu pussista?
Suklaata vai muita namuja?
Kaapin kätköistä löysin
aiemmin tekemäni pehmokanan.
Siitä tuli taitellun kanan kaveri
(työohjeet taiteltuun kanaan täältä).
Kanan kanssa kaapista löytyivät
pienet huovutusharjoitukset.
Pajunkissat ja tipuset.
Vekarat ovat virponeet pajunoksakimpuilla
Mökin Akan useaan kertaan.
Onnea ja terveyttä pitkäksi aikaa.
Isoimmat oksat ovat porraspielessä ruostuneessa tonkassa.
Keskikokoiset vanhassa pullossa olohuoneessa
ja pienimmät päälärissä puuhellalla.
Olohuoneen oksat saivat koristeeksi munia.
Pääsiäinen.
Sen aika on nyt.
Pitkäperjantain synkkyydessäkin
saa nähdä pääsiäisen ilon.
Ilon ja värit.
Vahvan aavistuksen keväästä
ja tulevasta kesästä.
Kasvusta.
Mukavan rauhallista pääsiäisen aikaa Sinulle!
ps. Huhtikuussa on tarkoitus ommella Neidille vappunaamiaisiin keijun asu.
Siivet jo on. Hyviä vinkkejä ja linkkejä keijupukuihin otetaan vastaan