Keltaista ja vihreää

 

Pääsiäisviikonloppu alkaa kaarratella 

loppusuoralle. 

Minun pääsiäiseni on ollut

hiljentymistä ja rauhoittumista, 

itseni kanssa olemista, 

hitaita, pitkiä lenkkejä, 

neulottuja silmukoita,

arjesta irrottautumista.

Pääsiäiseni on myös ollut tulvillaan

rakkaita ihmisiä,

onnellisia kohtaamisia, 

hersyvää naurua, vakavoitumistakin.

Hyvää ruokaa ja herkkuja unohtamatta.

Minun pääsiäisvärini tänäkin vuonna olivat keltainen ja vihreä.

Miten ne tuovatkin niin vahvan ajatuksen keväästä?

Tuon elinvoimaisen vihreän haluaisin säilöä 

itselleni voimavaraksi tuleviin päiviin. 

Keltainen pulppuaa iloa, 

valoa ja aurinkoa. 

Sitä toivon Sinullekin 

huhtikuun hetkiin!

❤❤❤

Keltavalkoisen tyynyliinan ompelin jemmasta löytyneestä 

Marimekon Onni-kangaspalasta. 

Onni ja ilo tulkoon tuon tyynyliinan mukana 

jokaiseen päivään. 

#jämätjajemmatkäyttöön

"Keltainen ja vihreä" on tässä kuussa 

Kristiina K:n kuvaushaasteen aihe. 

Osallistun tällä postauksella Kristiinan haasteeseen, KLIK.

Joulukuun 19. päivä

Alkoipa loma. 

Olipa leipomafiilis. 

Olipa likainen ikkuna. 

Olipa muutama joulukukkanen. 

Siitähän muodostuikin 

ensimmäisen lomapäiväpuolikkaan ohjelma. 

Täytyy myöntää, 

että jotain hyötyä on plusviisiasteestakin:

Hoksasin, että siinä kelissä pystyy pesemään 

likaisia ikkunoita ulkopuolelta. 

Nyt voi katsella lumetonta luontoa

puhtaasta  ikkunasta. 

Leipomafiiliksen sain tainnutettua 

leipomalla muutaman pellin 

vaaleita pipareita. 

Luulin, että niitä jää jouluksi, 

mutta kasa hupenee poikien toimesta sitä vauhtia, 

että jouluna saatetaan napostella jotain muuta. 

Antaahan poikien syödä. 

Hyasintit ja amaryllis 

ovat odottaneet muutaman päivän ruukkujaan. 

Eivätpä varmaan arvanneet

joutuvansa samaan astiaan. 

Yksi tonttukin sinne kirmasi 

tarkkailemaan. 

Eiköhän tämä loma lähde 

tästä käyntiin. 

Nautiskellaan 

ja puuhastellaan sopivassa määrin. 

Mukavia jouluvalmisteluita 

Sinullekin!

❤❤❤

Vaaleat piparit leivon tällä 

vanhalla Ihana joulu -lehden reseptillä.

125g voita

2dl sokeria

1 kananmuna

3,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1tl vaniljasokeria

1 tl piparkakkumaustetta

Ensin vaahdotetaan voi ja sokeri. 

Sitten lisätään muna

Ja lopuksi lisätään kuivat aineet. 

Paistaminen 200 asteessa noin 5-7 minuuttia. 

Joulukuun 13. päivä

 

Valoisaa Lucian päivää!

Tänään Lucia tuo

valoa, iloa ja laulua

keskelle pimeintä talvea.

Samalla tavalla enkeli toi 

valon ja suuren ilon 

kaksituhatta vuotta sitten

kedon paimenille. 

Minulle ilon toivat nämä enkelit

viime viikonloppuna, 

kun kävin lapsuuskodissani.

Nämä kauniit ilontuojat ovat

Siskoni tekemät. 

¨

Iloa, valoa ja lämpöä

Sinun joulun odotukseesi!

❤❤❤

Viimeisen kuvan taustalla on toisen Siskoni 

maalaama Sinivuokko-taulu. 

Hänen taidettaan voi katsella ja seurata

Instagramissa tilillä @akvarelliheli.

Pst! 

Joku kuitenkin miettii, 

että mistä enkelin mekko on tehty.

Vastaus kuuluu: vekkiverhosta.  

Joulukuun 3. päivä

Tarvitsen silmän iloa. 

Nautin kauneudesta ympärillä. 

Ilahdun pienistä yksityiskohdista.

Keittiön lipaston päällä jouluasetelma

ehtii muuttua 

monta kertaa 

joulun alla. 

Kuuset saatetaan istuttaa toiseen kohtaan. 

Taloihin voivat muuttaa asukkaat. 

Hyasintit ehkä kasvavat ulos ruukustaan. 

Tonttukin voi lähteä

tarkkailupuuhistaan muihin hommiin.

Se mikä on ja pysyy, 

on seinävaate: 

"Tule joulu kultainen".

Sen sanoma on tärkeä.

Minun jouluni ei tarvitse olla 

kultainen ja kallis,

euromäärillä mitattava. 

Toivon jouluni olevan kultainen, 

rakas, onnellinen, lämmin ja lempeä.

Miten yhdellä sanalla voikin olla 

kaksi niin eri merkitystä?

❤❤❤

Kuuset olen tehnyt jo aiemmin. 

Niistä löytyy juttu täältä, KLIK

ja täältä, KLIK.

Seinävaatteesta on juttua täällä, KLIK

Joulukuun 2. päivä

Joulukalenteri on kuin 

vintin portaat. 

Yhtä yllätyksellistä, 

mitä miltäkin askelmalta löytyy. 

Varmaa kuitenkin on, 

että aina jotain löytyy.

Aika usein jotain tavanomaista.

Joskus jotain yllättävääkin.

 

Mitä ihmettä portaiden nurkassa

tänään lymyää?

Siellähän kurkkii kolme tonttua 

kahden kuusen katveessa.

Ja pilkistää sieltä suuri ruskea talokin, 

jossa on paljon

omituisia luukkuja.

Jos jäisin tähän vakoilemaan, 

näkisin, kuinka 

Keskimmäinen Poikani

menisi talon luokse, 

kumartuisi kakkosluukun kohdalle, 

nappaisi suklaan suuhunsa

ja jatkaisi matkaa vinttiin opiskelemaan.  

Hänen toiveestaan täytin talon luukut 

tummalla suklaalla.

Nuorempi Poikani halusi ostoisen karkkikalenterin. 

Hän on taitaa olla siinä iässä, 

että ostoinen on parempi, 
(koska se on kalliimpi
ja kalliimman täytyy olla parempi). 😊

Ja sellainen on kavereillakin. 

Sellaisen kalenterin hänelle ilomielellä soin. 

Kiva toteuttaa pieniä toiveita. 

❤❤❤


Onko Sinulla joulukalenteri? 

Minulla on kaksi aivan erilaista. 

Saatan joku päivä niitä "vilauttaa". 

Niistä molemmista on sekä iloa että hyötyä.

Arvaatkos, millaisia minun joulukalenterini ovat? 

❤❤❤

Punaharmaat tontut ovat Tyttäreni virkkaamia. 

Niistä löytyy juttua täältä, KLIK ja KLIK.

Kotini vanhin esine

Uusi vuosi ja uudet haasteet. 

Olen vähän etsivällä silmällä 

katsellut itselleni tälle vuodelle

jotain mukavaa haastetta. 

Päädyin kuvaushaasteeseen. 

(Pst! On minulla yksi käsityöhaastekin, 

mutta esittelen sen sitten, 

kun saan sen käyntiin.) 

Kuvaushaaste löytyi Kristiinan blogista. 

Hänen bloginsakin on minulle uusi tuttavuus, 

mukavantuntuinen sellainen. 

Tammikuun haasteena oli kuvata ja esitellä 

kotini vanhin esine. (KLIK)

Katselin kotiamme

ikäsilmälasien läpi. 

Kodissamme on aika paljon 

esineita ja asioita 1940- ja 1950-luvuilta. 

Yksi huonekalu on kuitenkin 1920-luvulta (ehkä). 

Se on sänky, 

jonka olen ostanut kirppikseltä,

jossa lapsemme ovat vuorollaan nukkuneet,

joka edelleen on parisänkymme vieressä, 

mutta jossa ei enää nuku kukaan. 

Paitsi Kuopus sairaana ollessa. 

Se sänky on vanha renginsänky. 

Se on kapea.

Pituutta siihen kuitenkin saa mukavasti. 

Kyllä siinä on varmasti rengille uni maistunut pirtin perällä

tuhdin iltapalan jälkeen, 

kun töitä on ensin paiskittu iltamyöhäiseen saakka. 

Sänky on jonkun taitavan käsityöläisen tekemä. 

Arvostan sitä. 

Uutta maalia sänky on saanut varmasti pintaansa

1920-luvun jälkeenkin, 

mutta liitokset ja puuosat ovat pysyneet kuosissaan. 

Tykkään tästä sängystä, 

vaikka en sen historiaa tarkemmin tunnekaan.

En raaski siitä luopua, 

vaikka sille ei enää vakituista käyttäjää olekaan. 

Tämä on ehkä kotimme vanhin esine. 

Sitä kannattaa säilyttää jo senkin vuoksi.

Viime tipassa ehdin osallistua tammikuun haasteeseen. 

Huomenna on jo helmikuu. 

Iloa viikonloppuusi!

*****

Sängyn päälle on nakattu tekemäni tilkkuviltti. (KLIK)

Seinällä on tekstaamani huoneentaulu. (KLIK)

23.12. Piparikylä lasipurkissa

Olipa kerran piparkakkukylä. 

Sinne oli juuri satanut 

paksu kerros valkoista pehmoista lunta. 

Katulamput olivat syttyneet pimeään iltaan. 

Kukas talojen välistä putkahtikaan esille?

Joulupukki!

Hän kantoi selässään säkkiä, 

joka ihan pullisteli pieniä paketteja 

piparikylän piiperoisille.

Ihan salaa pukki ei kuitenkaan 

päässyt liikkumaan, 

vaan häntä tarkkailtiin sopivan matkan päästä. 

Piparikylän jälkeen pukki jatkaa matkaansa. 

Sitä ei tiedä, 

vaikka huomenna hän tulisi juuri Sinun luoksesi. 

Tämä lasipurkkimaisema 

saa koristaa puuhellan päällä

kotikeittiötämme. 

Nyt minä alan tekemään pikaista joulusiivousta. 

Rakkahin aviomieheni kantoi jo matot pihalle. 

Sopivan puuhakasta aatonaattoa just Sinulle!

❤❤❤

 

14.2. Joulutyynyjä

 

Sain illalla ihmeellisen siivouspuuskan. 

Sen puhurin vallassa vaihtelin 

sisustustyynyihin jouluiset päälliset. 

Muuten oli kovin punasävyistä, 

mutta olipa siinä yksi sininen joulutyynykin. 

Ompelin sen viime jouluksi. 

Ompelin tämän päällisen keittiöpyyhkeestä. 

Siinäpä saa sohvan päällä Oulun Tähtitornin kahvila olla 

muistuttamassa synnyinkaupungistani. 

Tosi kaunis kuva!

Yleensä joka jouluksi olen ommellut 

yhden uuden tyynynpäällisen. 

Tänä syksynä olen ommellut

joulupäällisen vain Tyttärelleni. 

Lopuksi vielä kasa niistä 

punasävyisistä 

Näistä tykkään älyttömästi. 

Just niin jouluisia värejä. 

Ihana, 

ihan vapaa lauantai. 

Nautin. 

Nauti Sinäkin! 

❤❤❤

Tähtitorni-keittiöpyyhe on Taitoshop Oulusta. 

Tyynyliinakankaat ovat Marimekon ja NuppuPrintin. 

Alin Oulu-tyyny on Vallilan. 

Samasta Vallilan Oulu-kuosista olen tehnyt Valo-Oulun, KLIK.

Ensimmäisen kuvan taustalla oleva seinätekstiili löytyy täältä, KLIK.

10.12. Hyasintin tuoksua

Joulu on täynnä tuoksuja:

piparin tuoksua, 

glögin tuoksua, 

kinkun tuoksua,

kuusen tuoksua.

Erityisesti tykkään

valkoisen hyasintin tuoksusta.

Ostan hyasintit pieninä nuppumöykkyinä. 

Silloin ne kestävät vähän kauemmin. 

Tänä vuonna siirsin hyasintit omista 

muovipurkeistaan kukkaruukkuun. 

Pinnalle hain metsästä sammalta. 

Yksi rimpulajalkainen tonttu halusi tulla 

istumaan ruukun reunalle

hyasintin juurelle. 

Mikä on sinun joulukukkasi?

Hyasintin lisäksi itse tarvitsen 

tunnelman tuojaksi valkoisen amarylliksen

ja joulun juhlapäiviksi joko punaisia tai valkoisia

tulppaaneja ja ruusuja. 

Vielä en tiedä, 

kumpi väri houkuttaa tänä vuonna. 

Iloa ja sulotuoksuja 

Sinun tiistaihin!

#jämätjajemmatkäyttöön

 

7.12. Tähdistä magneeteiksi

Miten sitä voikaan ihastua

pieniin ruskeisiin ruosteisiin metallitähtösiin?

Niin minulla kuitenkin kävi. 

Aivan ihastuttavia!

Lankaa menin ostamaan 

paikkakuntamme uudesta 

ihanaisesta Harrasteaitasta,

niin pakkohan se oli vilkaista

uusien tuotteiden hyllyäkin. 

 Nämä tähtöset ihan huutelivat 

jääkaappimagneeteiksi. 

Magneetteja löytyi

kotijemmasta jo valmiiksi. 

Näillä tähtimagneeteilla 

kiinnitetään joulukortit

jääkaapin oveen

tänä joulun aikana. 

Tämmönen pikku askarrus

ja niin paljon iloa tuottava. 

Ja tiedätkö mitä? 

Tähtiä ja magneetteja ei tarvinnut

edes liimata toisiinsa, 

kun magneetti nappaa

tähden syleilyynsä. 

Tähden tuiketta ja

iloa Sinun lauantaihin!

Minä olen tänään Tyttäreni kanssa

viettämässä kaupunkipäivää

omassa synnyinkaupungissani. 

1.12. Ensimmäinen adventti: toivon kynttilä

 

Joulukuun ensimmäinen päivä

- kuin virallinen lupaus 

lapsenomaiseen joulun odotukseen ja 

höpsähtäneeseen joulutukseen. 

Tänä vuonna kasasin adventtikynttelikön 

vanhasta peltiastiasta ja

vielä vanhemmasta kynttilänjalasta, 

joka on niin kelekkana, 

ettei se pysy itsekseen edes pystyssä.

Tilkkeenä käytin sammalta. 

Kynttilänumerot

ja sammaleen päällä olevat koristeet

kaivelin joulukaapin jemmoista. 

Tänään kynttelikköön syttyi ensimmäinen kynttilä. 

Hämärässä sunnuntaiaamussa 

kynttilän liekki lepattaa.

Ensimmäinen kynttilä on toivon kynttilä. 

Mitä sinä toivot tältä joulun ajalta?

Mitä toivot itsellesi?

Mitä läheisillesi? 

Tänään joulukuun ensimmäisenä päivänä toivon

Sinulle toiveikkuutta ja uskoa tulevaan. 

Toivon, että 

näkisit valon, 

kokisit iloa, 

tuntisit lämpöä

ja saisit osaksesi rakkautta. 

Toivon, että 

löytäisit mieleesi kiireettömän joulun odotuksen

ja sydäntäsi koskettaisi lempeä joulu. 

❤❤❤❤

Minulle on tullut useita toiveita

blogin joulukalenterista.

Yhtään luukkua ei ole kyllä vielä valmiina.

Aion kuitenkin valmistella tätä joulua

jämien ja jemmojen -hengessä.

Eli siitä voisin vaikkapa blogatakin, 

mutta että joka päivä...

hmmm.... sitä en kyllä uskalla luvata.

Saapa nähdä, 

miten kalenteritoiveet toteutuvat. 

Kiitos kuitenkin niistä toiveista! 

Ne ovat ilahduttaneet minua. ❤

#jämätjajemmatkäyttöön

Syystyynyjä

Syysverhot, 

syystyynyt, 

syyskukat, 

syysfiilis.

Olipa ihanan rentouttava 

kotoiluviikonloppu. 

Just sellaisen tarvitsin tähän väliin. 

Vaihdoin kesäverhot syksyisempiin, 

laitoin keittiön puusohvaan keltaisen päällisen

ja ompelin yhden syksyisen tyynyliinan. 

Samalla heitin sohvalle aiemmin tekemäni

tilkkuisen tyynyn.

Lisäksi porraspieleen ostin

muutaman syyskukkasen. 

Tulipa heti lempeä syysfiilis. 

Syksy on ehtinyt luontoonkin. 

Sateisen viikon jälkeen

aurinko laittoi värit hehkumaan

pihapiirissä. 

Ruskan värit kyllä 

ihastuttavat vuodesta toiseen. 

Väri-iloa 

ja sopivan raikkaita 

syystuulahduksia 

Sinun viikkoosi!

❤❤❤

#jämätjajemmatkäyttöön

 

Muuttoa ja mustikoita

 

Muuttoja ja mustikoita

- syksy on konkreettisesti käsillä. 

Talven mustikat ovat pakasteessa

ja Tyttären muuttokuorma on siirretty 

uudelle paikkakunnalle. 

Ilmassa on vielä kesän viipyilevä helle, 

mutta kalenterissa lukee ensi viikon kohdalla: TYÖT. 

Mihin se loma hupeni? 

Loman viimeisellä viikolla 

ompelin lapsilleni muutaman reissupussukan. 

Sellaisen, johon mahtuu hammasharja

ja muutama muu välttämätön kampe. 

Yhden näistä nappasi Tytär muuttokuormaansa. 

Muutkin pussukat varmasti syksyn aikana pääsevät käyttöön 

Pussukoiden lisäksi olen ommellut

kaksi tyynyliinaa ja kaksi verhoa. 

Ne somistavat nyt Tyttären 

kaunista opiskelijakämppää. 

Tulipa siitä soma ja kotoisa. 

Toivottavasti tässä kämpässä vietetään

paljon ihania ja ikimuistoisia hetkiä. 

Toivottavasti minun ikiaikaisesta kotikaupungistani

tulee Tyttärelle yhtä mieluisa ja rakas

kuin se on ollut minulle. 

Elokuussa on ilmassa haikeutta, 

mutta myös aurinkoista iloa. 

Elokuussa on vielä kesä, 

mutta aamun kosteudessa tuoksuu 

kypsyvä vilja ja lähestyvä syksy. 

Ja hei, 

jos et ole ehtinyt poimimaan mustikoita, 

niin vielä ehdit syödä niitä suun siniseksi

ja jemmata talvivarastoonkin muutaman rasiallisen. 

Nyt on just se aika

Toivon just Sinulle 

onnellista ja elämänmakuista elokuuta. 

***** 

Käytetyt kankaat ovat kaikki Marimekolta. 

Verhot ja tyynyliinat ovat puuvillaa. 

Pussukat ovat akryylipinnoitettua puuvillaa 

ja vahakangasta. 

Pussukoiden ohje on helppo ja nopea. 

Se löytyy täältä. (Klik)

Tämä malli on kiva myös penaalina. 

Mukava ommella tällainen vaikka uuden kouluvuoden alkaessa.