Neuleklipsut, osa 2.

 

Klipsututti lisää. 

Piti tehdä setti

värikkäämpiä neuleklipsuja

edellisten mustavalkoisten seuraksi. (Klik) 

Nyt on kevättä ja väriä klipsuissa. 

Perhosia on jo näkynyt, 

sinisiipiä, sitruunoita ja neitokin, 

mutta sudenkorennot ovat vielä lepotilassa. 

Paitsi tämä, 

joka lennähti keltaisten klipsujen kaveriksi. 

Monenlaiset kukkasetkin ovat
nousseet mullasta: 

siniset minililjat, 

keltaiset vuohenjuuret, 

narsissit ja voikukat, 

punaiset tulppaanit

sekä valkoiset ketunleivät.

Mutta mitä kukkiahan ovat nämä kaunokaiset? 

Aika nättejä neuleklipsujahan näistä tuli,

sellaisia kesäisen rentoja ja pirtsakoita.

Monenmoisia herkkuja jäi vielä helmilaatikoihinkin. 

Saattaa tulla vielä kolmaskin neuleklipsutteluhetki.

Luonnossakin on jo ihan kesä.

Koivut eivät ole enää hiirenkorvilla, 

vaan lehti on puhjennut. 

Lähipellolla on aamuisin valtaisa lintukuoro

ja aurinko lämmittää kivasti. 

Toivottavasti Sinua ei ole kiusannut

siitepölyallergia. 

Sitä on meillä ollut haitaksi asti. 

Silti niin huippua, 

että talvi on taas takana

ja lämpimät päivät edessä.

Ja loma. 

Iloa Sinun päivääsi! 

❤❤❤

Neuleklipsut

Pientä näpertelyä pitkästä aikaa, 

Tyttären kanssa hetki helmien parissa.

Teimme neljä klipsuhelmikoristetta

neuleiden kiinnipitimiksi. 

Neuleklipsut ovat niin näppäriä. 

Neuletakki pysyy paikoillaan, 

eikä etukappaleet liuhota perässä

kovassakaan vauhdissa. 

Nämä olivat sellaisia nopeita, 

pikku askarteluja. 

Lopuksi todettiin Tyttären kanssa, 

että tulipa niistä mustavalkoisia. 

Pitää tilata klipsuja lisää

ja tehdä muutama värikäskin neulepidike.

Koruilu ja helmeily on aika koukuttavaa puuhaa. 

Sormet jäivät syyhyämään uusien helmitöiden pariin. 

Iloa ja valoa

Sinun päiviisi!

❤❤❤

Elämä on YES!

 

Esikoiseni täytti vapun tietämissä 15 vuotta. 

Niin kauan olen ollu äiti. 

Minusta tuntuu, 

että siitä on vain hetki, 

kun sain ensimmäisen lapseni syliini. 

Voiko hetki olla 15 vuotta? 

Nyt se pieni on varttunut nuorukaiseksi. 

Kuoren sisällä kuitenkin on sama pieni poika. 

Luonto kiinnostaa, liikunta houkuttaa 

ja avulias mieli on ihanasti säilynyt 

uhma- ja murrosiän aallokoista huolimatta. 

Onnellista olla tuollaisen teinin äiti.

Synttärisankari ei toivonut lahjaksi mitään. 

Kävin sitten ostamassa pakettiin verkkareita ja t-paitoja. 

Lisäksi ompelin hupparin. 

Tuollaisen perusmallisen harmahtavan. 

Jotain pientä jippoa siihen halusin. 

Tekaisin silityskalvosta kolme kirjainta. 

Kyllä viisitoistavuotiaan elämä on YES. 

Kaikki tuntuu niin siistille. 

Elämä on tässä ja nyt. 

❤❤❤

Hupparin kaava löytyy Ottobresta 1/2019. 

Kangas on Hellinin Blizzard