maanantai 24. kesäkuuta 2024

Suviviltin toukokuun tilkut ja kuvamuistoja Lapin lomareissulta

 
Suviviltin toukokuun tilkut 
ovat nyt yhtä tilkkua vaille valmiina. 
Muutaman tilkkusen neuloin 
autossa kesälomamatkan aikana. 
Lomamatka suuntautui Lappiin
sekä Suomen että Norjan puolelle. 
Myös muutamat tilkut pääsivät 
tuulettumaan Saana-tunturin rinteille. 



Näitä kauniita kahden langan tilkkuja tehtiin 
vain viisi kappaletta. 
Näitä olisi voinut neuloa enemmänkin. 
Tuollainen liukuvärjätty lanka kyllä pääsee 
tässä neuleessa oikeuksiinsa.


Palmikkotilkkuja sen sijaan neulottiin 16. 
Tällaiselle epäpalmikkoihmiselle se oli isohko määrä. 
Minusta palmikoita on niin hidas neuloa
ja en ole yhtään sinut apupuikon kanssa. 
Se kilisee vähän väliä lattialle, 
kun irrotan siitä otteen. 


Suvivilttitilkkujen lisäksi vilautan muutaman reissukuvan. 
Mökkeilimme Kilpisjärvellä ja 
retkeilimme Saana-tunturin ympäristössä.
Kolme ensimmäistä kuvaa ovat Tsahkal-järveltä
ja Tsahkal-putoukselta. 




Seuraavat kolme kuvaa ovat Saanan liepeiltä. 
Ensimmäinen kuva on Saanalle noususta,
toinen Saanalta Mallan luonnonpuistoon ja Kilpisjärveen päin
 ja viimeinen kuva on Saanan ja Jehkaksen välisestä kurusta. 




Kahtena päivänä retkeilimme Norjan puolella. 
Pääkohteina meillä olivat 
Rottenvikfossen ja Rottenvikvatnet. 
Loput kuvat ovatkin sitten siltä reissulta. 


Putoukselle mentiin mukavaa lehtomaista polkua
ja kulkeminen oli helppoa. 
Järvelle noustiin kolmen kilometrin matka
vanhaa kivistä tietä.
Ensimmäiset kaksi kilometriä olivat todella jyrkkää nousua
ja korkeanpaikankammoista meinasivat
takana olevat maisemat 
ja jyrkkyys välillä hirvittää. 
Viimeinen kilometri oli loivaa ja 
antoi mahdollisuuden nautiskeluun. 
Korkealla oleva järvi ja ympärillä olevat maisemat 
olivat kuitenkin niin huikaisevat, 
että ylös kipuaminen kannatti. 






 Monta kokemusta rikkaampana 
saan jatkaa kesälomaa. 
Näihin muistoihin on kiva palata myöhemminkin. 
Nyt lähden neulomaan viimeisen Suviviltin tilkun 
ja alan suunnittelemaan niiden yhdistämistä. 

Toivon Sinullekin ihania kesämuistoja!


💓💓💓

#suvivilttikal
#jämätjajemmatkäyttöön






tiistai 18. kesäkuuta 2024

Haja-ajatuksia ja omatekoinen rippikortti

 


Muistan vielä ne viidentoista vuoden takaiset 
huolien täyttämät päivät. 
Olimme saaneet pienen pojan, 
ennen aikojaan syntyneen, 
joka joutui viikoiksi tehohoitoon. 
Tunsin avuttomuutta,
suurta avuttomuutta.
Ja samalla niin paljon 
hellyyttä ja rakkautta. 
Onnen taustalla häilyi varjo:
Mitä jos kaikki ei päätykään hyvin?

Aikanaan pieni käärö kannettiin kotiin. 
Hoidettiin ja hellittiin. 
Aika kului.
Koulukin alkoi. 

Missä hetkessä tuosta pienestä
kasvoi nuorukainen? 
 Nuori, 
jolla on vahva ote elämästä
ja luja usko tulevaisuuteen.
Nuori, 
joka juuri konfirmoitiin
ja joka iloitsee koko olemuksellaan
ikimuistoisesta leiriviikosta. 


Pienestä pojasta on varttunut
reipas, oma-aloitteinen, 
sosiaalinen, toiset huomioiva ja 
hyväntuulinen nuori. 
Olen niin onnellinen hänestä.
Oli ilo järjestää hänelle rippijuhlat. 





Monenlaisten suolaisten ja makeiden herkkujen 
lisäksi halusin tehdä itse rippikortin. 
Päädyin hyvin yksinkertaiseen korttiin. 

Leikkasin kortin ristin paperista, 
jonka olin painanut aiemmin kasvivärjäyskurssilla. 
Ristin lisäksi liimailin muutaman strassin kimaltelemaan. 
Helppo ja yksinkertainen kortti!




Kotiseurakunnassamme annetaan kaunis kastekynttilä, 
jossa on kuvasymbolein kuvattu elämän eri vaiheet. 
Olemme polttaneet kynttilää kastejuhlan lisäksi syntymäpäivinä.
Niin tämäkin kynttilä on ehtinyt ehtoolliskuvaan, 
joka symboloi rippikoulua ja konfirmaatiota. 
Hieman vielä Abc-kirjan nurkka näkyy kynttilän reunassa. 
Yksi peruskouluvuosi on rippinuorella jäljellä. 
Toivon hänen elämäänsä kaikkea hyvää!



Rippijuhlien jälkeen lähdimme viikoksi reissuun. 
Siitä ehkä seuraavassa postauksessa. 
Toukokuun tilkutkin alkavat olla valmiina. 
Ehkä niistäkin vielä tässä kesäkuun aikana. 

Iloa Sinun kesääsi!

💚💚💚