Kotini vanhin esine

Uusi vuosi ja uudet haasteet. 

Olen vähän etsivällä silmällä 

katsellut itselleni tälle vuodelle

jotain mukavaa haastetta. 

Päädyin kuvaushaasteeseen. 

(Pst! On minulla yksi käsityöhaastekin, 

mutta esittelen sen sitten, 

kun saan sen käyntiin.) 

Kuvaushaaste löytyi Kristiinan blogista. 

Hänen bloginsakin on minulle uusi tuttavuus, 

mukavantuntuinen sellainen. 

Tammikuun haasteena oli kuvata ja esitellä 

kotini vanhin esine. (KLIK)

Katselin kotiamme

ikäsilmälasien läpi. 

Kodissamme on aika paljon 

esineita ja asioita 1940- ja 1950-luvuilta. 

Yksi huonekalu on kuitenkin 1920-luvulta (ehkä). 

Se on sänky, 

jonka olen ostanut kirppikseltä,

jossa lapsemme ovat vuorollaan nukkuneet,

joka edelleen on parisänkymme vieressä, 

mutta jossa ei enää nuku kukaan. 

Paitsi Kuopus sairaana ollessa. 

Se sänky on vanha renginsänky. 

Se on kapea.

Pituutta siihen kuitenkin saa mukavasti. 

Kyllä siinä on varmasti rengille uni maistunut pirtin perällä

tuhdin iltapalan jälkeen, 

kun töitä on ensin paiskittu iltamyöhäiseen saakka. 

Sänky on jonkun taitavan käsityöläisen tekemä. 

Arvostan sitä. 

Uutta maalia sänky on saanut varmasti pintaansa

1920-luvun jälkeenkin, 

mutta liitokset ja puuosat ovat pysyneet kuosissaan. 

Tykkään tästä sängystä, 

vaikka en sen historiaa tarkemmin tunnekaan.

En raaski siitä luopua, 

vaikka sille ei enää vakituista käyttäjää olekaan. 

Tämä on ehkä kotimme vanhin esine. 

Sitä kannattaa säilyttää jo senkin vuoksi.

Viime tipassa ehdin osallistua tammikuun haasteeseen. 

Huomenna on jo helmikuu. 

Iloa viikonloppuusi!

*****

Sängyn päälle on nakattu tekemäni tilkkuviltti. (KLIK)

Seinällä on tekstaamani huoneentaulu. (KLIK)

Katsausta menneeseen ja tulevaan

 

Vuoden vaihtuessa on 

hyvä hiukan katsella taaksepäin

ja luoda sopivasti suunnitelmia 

tulevalle vuodelle. 

Ihan mielenkiinnosta olen tutkinut dataa,

jota löytyy blogini tilastoista. 

Muutaman välivuoden jälkeen tein taas blogin joulukalenterin. 

Ajattelin pitää sitä ihan omaksi ilokseni. 

Se on kuitenkin selvästi ilahdutti monia muitakin. 

Blogin sivuja oli joulukuun aikana avattu noin 12000 kertaa. 

Pikku Akan Tilkkuvakalle se on paljon.

Se on merkittävästi enemmän kuin muina kuukausina

kuluneena vuonna.

 

Joulukuun suosituin sivu opastaa
suodatinpussipallojen tekemiseen, KLIK.

Joulukalenterisivuista suosituin oli jouluaatonpostaus. 

Se oli kuitenkin vasta kuudenneksi avatuin sivu joulukuussa. 

Kaikkein useimmin oli käyty katsomassa Kuusenpallo-postausta.

Muut kärkipaikat menivät erilaisille pussukkaohjeille.

Suosituimmat pussukkaohjeet löytyvät täältä: KLIK ja KLIK

Koko vuoden ajalta ylivoimaisesti eniten avattiin

Vyölaukku-postausta, 

yli 3000 kertaa. 

Sen jälkeen tulevat taas edellä mainitut pussukkaohjeet. 

Vuoden suosituin postaus löytyy täältä, KLIK

Koko blogiuran aikana ylivoimaisesti suosituin juttu on ollut 

Hiusdonitsi-postaus, 

josta löytyy myös teko-ohjeet. 

Se on avattu yli 30000 kertaa. 

Sen vanavedessä tulevat Narureppu-ohje KLIK 

ja jo aiemmin mainitut pussukkapostaukset. 

Blogin kaikkien aikojen suosituin postaus on
hiusdonitsien teko-ohje, KLIK

Mitä tästä voimme päätellä?

Erityisesti blogissani kiinnostavat

erilaiset DIY-ohjeet. 

Viime vuonna "lanseerasin" 

Jämät ja jemmat käyttöön -haasteen, 

#jämätjajemmatkäyttöön.

Hastagia voi edelleen käyttää. 

Kuluneen vuoden aikana olen arponut 

haasteeseen osallistujille 

muutamia pikku palkintoja

kiitokseksi siitä, 

että lähditte mukaan. 

Se ilahdutti minua. 

Itse olen aloitellut uutta käsityövuotta

korjausompeluilla ja parilla kierrätystyöllä. 

Niiden teemojen ympärillä toivoisin 

alkaneena vuonna olevan yhä useammin.

Jo vuodenvaihteessa

ompelin tarpeeseen nipun hiusdonitseja

  pojan puhkikuluneista collegehousuista.

Juuri ennen joulua valmistui myös kiva kierrätystyö, 

viimamakkara. 

Sen tein lahjaksi Rakkaalle Serkulleni

vanhaan rintamamiestaloon, 

jonka oven alta pakkanen yrittää hiipiä huoneeseen. 

Seuraava viimamakkara on jo työn alla. 

Viimamakkaraan käy hyvin täytteeksi tekstiilijäte. 

Viimamakkara on saanut nimekseen Pieni elefantti. 
Se estää pakkasen pääsemistä sisälle. 
Kuva on Serkkuni ottama. 

Tästäpä on hyvä jatkaa. 

Tiedän, että varmuudella innostun taas

erilaisista somen kässähaasteista.

Veikkaan myös, että monet käsityöni ovat sitä

tuttua, vanhaa sarjaa: 

helppoa, nopeaa ja näppärää. 

Toivon Sinulle 

onnellista vuotta 2025! 

Olkoon se pullollaan 

iloa, rakkautta, 

terveyttä,

lämpimiä ajatuksia, 

välittämistä, 

kiireettömiä hetkiä,

mukavia puuhia

ja sopivasti käsitöitä.

❤❤❤

24.12. Jouluaaton ajatuksia

Jouluaaton iltapäivä. 

Suomen Turku on julistanut joulurauhan. 

Herkut on aseteltu pöydälle, 

salaatti on jääkaapissa maustumassa, 

kinkku on paistettu. 

Kynttilän liekki lepattaa

valaisten valkoisia ruusuja, 

joulukukkiani. 

Joulukuusi on koristeltu

ja paketit ovat kuusen alla. 

Miesääni laulaa hartaasti:

Taas kaikki kauniit muistot.

Joulu voi tulla. 

 

Tänäkin jouluna joulusiivous jäi vaiheeseen, 

seitsemään sorttiin leivonnaisissa ei päästy tälläkään kertaa

ja kuusikaan ei ole symmetrinen.

Mitä sitten? 

Ketä haittaa?

Ei se ensimmäisenä jouluna 

Beetlehemin Pieni Poikalapsikaan 

syntynyt täydellisiin oloihin: 

mieti, eläinten talliin, 

kun ei ollut tilaa majataloissa

eikä hotelleissa. 

Silti tuli täydellinen joulu. 

Oli läheiset ihmiset, 

oli jouluvieraat ja lahjat, 

oli ilo, rakkaus ja rauha. 

Tänä jouluna meidän joulukuuseemme laitettiin

suojelevia enkeleitä, joilla on ilosanoma, 

sydämiä, jotka kertovat rakkauden kieltä, 

kynttilöitä, jotka valaisevat matkaamme sekä 

kimaltavia palloja, jotka sädehtivät valon niihin osuessa. 

Latvassa on tähti, 

joka kerran johdatti tietäjiäkin oikeaan suuntaan. 

Kiitos, 

että olet ollut mukana 

blogini joulukalenterin matkassa. 

Toivon Sinulle

onnellista joulun aikaa!

Oi, jospa joulusi olisi sellainen, 

kuin toivoisit sen oikeasti olevan. ❤

23.12. Piparikylä lasipurkissa

Olipa kerran piparkakkukylä. 

Sinne oli juuri satanut 

paksu kerros valkoista pehmoista lunta. 

Katulamput olivat syttyneet pimeään iltaan. 

Kukas talojen välistä putkahtikaan esille?

Joulupukki!

Hän kantoi selässään säkkiä, 

joka ihan pullisteli pieniä paketteja 

piparikylän piiperoisille.

Ihan salaa pukki ei kuitenkaan 

päässyt liikkumaan, 

vaan häntä tarkkailtiin sopivan matkan päästä. 

Piparikylän jälkeen pukki jatkaa matkaansa. 

Sitä ei tiedä, 

vaikka huomenna hän tulisi juuri Sinun luoksesi. 

Tämä lasipurkkimaisema 

saa koristaa puuhellan päällä

kotikeittiötämme. 

Nyt minä alan tekemään pikaista joulusiivousta. 

Rakkahin aviomieheni kantoi jo matot pihalle. 

Sopivan puuhakasta aatonaattoa just Sinulle!

❤❤❤

 

22.12. Neljäs adventti: ilon kynttilä

 Neljäs adventti. 

Neljäs kynttilä lepattaa ympärillemme 

valoa ja iloa. 

Mistä sinä iloitset tänään?

Minulle tuo iloa ajatus tämän päivän vieraista, 

ympäristöä valostuttava lumi, 

sopiva joulunalustohina

ja loma. 

Jouluiloa Sinulle

ja iloista neljättä adventtia!

❤❤❤

21.12. Saunan tervatonttu

Jemmasta löytyi tervatontun 

tee-se-itse-paketti. 

No, minähän aamuhämärässä heti tein. 

Se oli sellainen "vartissa valmista" -homma. 

Tervatonttupariskunta odottelee

puhtaassa saunassa 

saunojia. 

Tip tap!

Nyt jatkuvat jouluvalmistelut

pikkuleipien leipomisella 

ja piparien koristelulla. 

Mitä joulupuuhia Sinulla on 

tänään ohjelmassa? 

❤❤❤

Tervatontun tsi-paketti on Paapolta. 

20.12. Pieni pipariherkku

 

Ei sen aina tarvitse olla monimutkainen leipomus, 

jotta se olisi herkullinen. 

Tytär oli eilen minun töissä olessani 

tehnyt pieniä pipariherkkuja. 

Nam!

Nämä on tehty valmiista pipareista, 

makoisasta täytteestä (, joka löytyy täältä, KLIK)

ja pinnalle ripoteltu granaattiomenan siemeniä, 

jotka jostain syystä olivat erikoisen vaaleita, 

mutta herkullisen makeita.

Kannattaa testata!

Tätä aamuhetkeä juhlistaa

valkoinen amaryllis, 

joka on juuri avannut kauniin kukintonsa

täyteen kukoistukseen. 

Meillä alkaa tänään joululoma.

Iloa perjantaihin!

❤❤❤