Koska Suomen kesä... merinovillaiset viitat

Kesäkuu oli pilvinen ja kolea. 

Useana päivänä myös tuulinen.

Aurinkoisina päivinäkään helle ei hellinyt.

Kesähepeneitä oli kuitenkin halu ommella.

Mutta millaisia? 

Surautin just kelien mukaiset ompelukset. 

Kaksi merinovillaista viittaa. 

Ne lämmittivät suloisesti

kesäkuun lopun viluisissa puuskatuulissa. 

Siniseen viittaan tein hupun, 

vaaleaan valitsin avaran putkikauluksen. 

Viitat ovat ihan lempivaatteitani. 

Viitta on helppo pukea

minkä tahansa vaatteen pariksi.

Viitta on rento ja mukava päällä.

Ulkona tuoksuu juhannusruusu. 

Se tarkoittaa, että on keskikesä. 

Tälle ja huomiselle ennustetaan kuitenkin kovaa sadetta. 

Ihan extempore varasin meille yhdeksi yöksi 

huoneen kylpylähotellista. 

Poreissa ja saunan löylyissä ei haittaa, 

vaikka ulkona sataa, ukkostaa ja myrskyää. 

Miten sinä vietät sateista lomapäivää?

Lempeyttä ja myötätuulia Sinun heinäkuun päiviisi!

******

Ponchoissani kaavana on Unelmallisen Ilta. 

 

Pieniä peittoja sairaalan pienimmille

Lopultakin se tapahtui. 

Sain vietyä viime vuosien aikana ommellut, 

valmiit, pienet tilkkupeitot

Jyväskylän keskussairaalan "vauvateholle". 

Ilolla ottivat peitot vastaan.

Ja somen mukaan

osa peitoista on jo jaettukin 

iloksi pienokaisten perheille. 

Tämä kuva on lainattu Instagramista tililtä synnytykset_hyvaks.

Peittojen tilkkuset 

ovat jämiä muista ompeluksista. 

Nämä tilkut tuovat monenlaisia muistoja 

kyllä itsellä mieleen. 

Paljon iloisia ja onnellisia muistoja!

Pienillä peitoilla on tarkoitus tuoda 

iloa ja hyvää mieltä. 

Peiton saa muistoksi teho-osastojaksolta. 

Kahden nuorimman lapseni kanssa 

olen ottanut elämään vauhtia samalta osastolta. 

Kiitollisena ja lämmöllä niitä aikoja muistelen. 

Peittojen myötä haluan toivottaa kaikille 

tehovauvoille ja heidän perheilleen

iloa ja valoa, 

myötätuulta 

ja toiveikasta tulevaisuutta. 

******

Tällä hetkellä kesä alkaa olla kauneimmillaan. 

On juhannusaatto. 

Kielot kukkivat

ja syreenit tuoksuvat. 

Niin ihana nauttia kesästä, 

vaikka aika sateista ja koleaa on viime päivinä ollutkin. 

Onnellista keskikesän juhlaa justiinsa Sinulle!

Orvokkikortteja

 

Alkukesä on ollut juhlaisaa aikaa. 

Olemme saaneet juhlia synttärit,

 kahdet rippijuhlat, 

yhdet valmistujaiset

ja kirsikkana kakussa

oman esikoisen lakkiaiset. 

Lisäksi olisi ollut kahden sukulaistytön lakkiaiset, 

joihin emme omien juhlien vuoksi päässeet. 

Juhlia varten innostuin testaamaan orvokkikortteja. 

Ja tulihan näistä ihan kauniita. 

Kortteja varten kävin poimimassa 

pihan ruukuista orvokin kukkia. 

Korttikartonkina käytin 

paksua akvarellipaperia. 

Se imi hyvin kukan omaa väriä.

Kukat aseteltiin akvarellipaperia vasten "kasvot alaspäin". 

Peitin kukat talouspaperilla. 

Sen jälkeen naputtelin vasaralla kukkien päältä,

kunnes talouspaperi näytti siltä,

että koko kukinto on naputeltu. 

Lopuksi poistin kortin päältä talouspaperin 

ja varovasti myös orvokin jämät. 

Raaputin loput jämät veitsen kärjellä. 

Kauniiseen korttiin on mukava kirjoittaa

onnentoivotukset

ja lämpöiset ajatukset

elämän juhlahetkessä. 

❤❤❤

Loppuun laitan muutaman juhlatunnelmakuvan lakkiaisistamme.

Leipomuksia värkkäilin Tyttäreni kanssa pitkin toukokuuta. 

Meillä oli sydänlämpöiset juhlat. 

Niistä jäi paljon ihania muistoja 

ja vahvasti kannateltu olo. 

Ihanaa keskikesän aikaa justiinsa Sinulle!

❤❤❤

Rusetti korkkikankaasta

 

Juhlavalmisteluja:

suunnittelua, 

leipomista, 

juhlakutsuja,

pientä siivoilua, 

lisää suunnittelua, 

lisää leipomista

ja ihan vähän ompelua. 

Yhden rusetin verran.

Vanhin pojistani saa viikon päästä ylioppilaslakin päähänsä. 

Hänen lakkiaisiaan olen viime viikkoina valmistellut.

Keskimmäinen pojistani saa samaan aikaan peruskoulunsa päätökseen. 

Myös se on hyvä syy juhlia. 

Ysiläiselle ompelinkin korkkikankaasta rusetin 

ysien omaan juhlaan, Ysigaalaan. 

Toivon molemmille pojilleni valoisaa tulevaisuutta. 

Toivottavasti tulevaisuuden haaveet kantavat

ja sopivat opiskelupaikat löytyvät.

Upeita nuoria miehiä!

Olen ylpeä ja onnellinen heistä. 

❤❤❤

Ohjeen korkkiseen rusettiin löysin täältä, KLIK.

Itse laitoin ohjeesta poiketen kuminauhan rusetin nauhaksi.

Toivottavasti se toimii hyvin. 

Ovikranssi pajusta

 

Ilo, 

valo, 

kevät, 

pääsiäinen. 

Sen aika on nyt. 

Ojan penkalla kasvoi paljon pörhöisiä pajunkissoja. 

Ne oikein houkuttelivat kranssipuuhiin. 

Kiepautin yksinkertaisen ja nopean kranssin. 

Muutama tipunenkin pääsi katselemaan 

avaraa maisemaa

kranssin syliin. 

Narsissit ja helmililjat tuoksuvat porraspielessä, 

kutsuvat pääsiäisen ajan vieraita sisälle.

Teitä odotellaan, Rakkaa Vierahat! 

Toivon Sinulle

pääsiäiseksi 

mukavan kotoista oloa, 

leppoisan kiireetöntä eloa

ja sopivasti keväistä auringonpaistetta!

❤❤❤

Tavallinen paita ja pieni punainen sydän

 

Tavallinen tiistai, 

tavallinen toive, 

tavallinen paita. 

Toteutunut toive. 

Tavallinen paita.

Tavallista parempi tiistai. 

Paitaan kätkeytyy 

äidin rakkaus toivojaa kohtaan.

Sen tietää, vaikka ei sitä sanoisikaan. 

Kerroin sen kuitenkin pienellä punaisella sydämellä. 

💓

Pieni punainen sydän kuvastaa

ehdotonta rakkautta.

Äidin rakkaus omia lapsia kohtaan on juuri sellaista. 

Se on alkanut jo ennen syntymää

ja se jatkuu silloinkin, 

kun poikanen lennähtää pesästä.

Ehdoton rakkaus kestää, vaikka

uhmaikä nyrkittää ovea

ja murrosikä puhaltaa jäätävästi. 

Olen halunnut rakastaa lapseni 

vahvoiksi, 

pärjääviksi ja 

omanlaisikseen.

Olen sanonut heille, 

ettei ole sellaista asiaa, 

josta ei voisi äidille luottamuksella puhua. 

Ettei ole sellaista kysymystä, 

jota ei kehtaa äidiltä kysyä. 

Ja monenlaista on vuosien aikana kysytty. 

Monenlaisiin asioihin on tarvittu mielipidettä. 

Tavallisena on tiistaina oli

onnellista ommella 

tavallinen paita

ja tuottaa mielihyvää

tavallisen paidan toivojalle. 

💓

Iloa Sinun päiviisi!

Toivon, 

että Sinunkin toiveesi toteutuu.

*****

Paita on ommeltu Ottobren 7/2017 Grandpa-kaavalla. 

Kangas on trikoota omasta jemmasta. 

Muistelen ostaneeni sen Oulun Eurokankaasta. 

*****

Osallistun tällä postauksella KristiinaK:n huhtikuun haasteeseen,

jonka aiheena on Pieni ja punainen. (KLIK)

Pehmoeläimiä ja hiihtoa

 

Viime viikkoina ollut talvipenkkiurheilijan juhlapäivät. 

Monenlaisia kisoja on ollut tarjolla. 

On ollut jännittämistä ja hurrattavaa, 

karvaita, niukkoja tappioita ja mahtavia menestymisiä. 

Omaa kisajännitystä on ollut mukava purkaa virkkuukoukkuun. 

Tomeran parivaljakon sainkin virkattua 

pehmoisesta paksusta langasta. 

Ensin virkkasin lumenvalkoisen pupun. 

Suurin piirtein samaan aikaan, 

kun pupu valmistui, 

Lauri Vuorinen kiri mitalille MM-mittelöissä. 

Sen kunniaksi pupu sai nimekseen Late.

Virkkasin pupulle kaveriksi nallen. 

Nallen virkkaamisen loppusuoralla

pitkään fanittamani Ilkka Herola 

nappasi uransa ensimmäisen MC-voiton.

Ihan oikeutetusti nalle sai siis nimekseen Ilu. 

Ihan pelkäksi kisojen seuraamiseksi 

ja pehmojen virkkaamiseksi

täällä elo ei kuitenkaan ole jäänyt. 

Vähäisestä lumen määrästä huolimatta

ladut ovat vielä mahtavan hyvässä kunnossa. 

Päivittäin on rentouttava käydä suihkaisemassa lenkki

ja tuulettaa samalla mieltä ja ajatuksia. 

Kovasti tuoksuu jo luonnossa kevät. 

Aurinkoa ja lämpöä kevätpäiviisi!

Nallen- ja pupunpehmeitä halauksia!

❤❤❤

Käytetyt ohjeet ja langat:

Sekä pupu että nalle on virkattu Alize Velluto-langasta. 

Pupun ohje on Paapon, KLIK. 

Tein pupun muuten ohjeen mukaan, 

mutta keskivartaloa lyhensin. 

Nallen ohje on Novitan, KLIK. 

Nalle on muuten ohjeen mukainen, 

mutta ohjeen mukaan nalle virkataan 

ohuehkosta villalangasta, 

mutta itse siis virkkasin sen paksusta Vellutosta.