Neulatyynyjä

Talviloma, 

se on täällä,

mahtavaa!

Ja arvaas, 

kuka myös?

Siivouskärpänen.

Iiik, iso IIK!
En halunnut sitä tälle lomalle kaveriksi.

Huidoin sitä lätkällä. 

Hosuin pois. 

Välillä se lentelikin tiehensä, huh!

Kunnes se pisti äkkiarvaamatta. 

Tuli siivouspakkomielle. 

Siivosin neulatyynyt. 

Miten yhden sisuksiin oli uponnutkin 
 vuosien aikana

niin monta silmäneulaa?

Lähes kaksikymmentä. 

Mietinkin joku viikko sitten, 

että kuka ne on kaikki lainannut. 

Aurinko ne oli nielaissut. 
Se on tämän neulatyynyn nimi. 
Tein sen jo vuosia sitten. 

Se on kuin koru. 

Tai koriste-esine.

Tässä kohtaavat Arabian Aurinko

ja Metsovaaran Joiku. 

Aurinko sai kaverikseen Leppiksen 

parisen vuotta sitten. 

Tytär on tehnyt tämän tokaluokkalaisena 

minulle äitienpäivälahjaksi. 

Niin tärkeä kapine, 

täynnä lämpimiä ajatuksia. 

Uuden ompelukoneen myötä menetin 

kesällä ompelukoneneulatyynyn. 

Vanhassa oli nimittäin sellainen 

magneettinen neulajemma

koneen kyljessä. 

Uudessa sellaista ylellisyyttä ei ollut. 

Niinpä joku aika sitten 

tein koneneulatyynyn.  

Niin kätevä, 

kun ommellessa irrottaa neuloja työstä,

voi tökkiä suoraan tyynyyn ne. 

 Ja on minulla vielä toinenkin uusi neulatyynykaveri. 

Pitkän ajan haaveilun tulos: ranneneulatyyny. 

Tämän neulatyynyn ylivertaisuudesta olin kuullut jo vuosia sitten, 
mutta en vain saanut sitä tehtyä.
Ihan mahtiskaveri kaavojen neulottamisessa kankaalle
ja ympäri ompeluhuonetta hääräämisessä, 
kun Aurinko ja Leppis eivät pysy mukana. 
Tämä olisi korvannut koneenkylkineulatyynynkin, 
jos olisin sen aiemmin tajunnut. 

Silmäneulat, 
terävät ja tylpät, 
sekä hakaneulat
ovat parkissa neulakirjassa. 
Ikivanhassa, 
vanhemmassa kuin Aurinko. 
Ihan ompelu-urani alkumetreillä tehty.
Hyvä ja käyttökelpoinen edelleen. 

Neulatyynyfiiliksissä tein lahjaneulatyynynkin. 
Se meni Armaalle Siskolleni. 
Aurinkoista kevättä Hänelle! ♥ 

Ja Sinulle!♥
Millaiselle neulatyynylle Sinulla olisi tarvetta? 
Voisin tehdä yhden lahjaksi Sinulle, 
jota arpaonni suosii. 
Vaihtoehdot ovat ranne-, koneenkylki- tai perusneulatyyny. 
Toiveita muodosta ja väristäkin saa esittää.
Arvonta-aikaa on tämän lomaviikon loppuun.

ARVONTA SUORITETTU!
Onni suosi tällä kertaa Leaa, 
joka toivoi ranneneulatyynyä. 
Onneksi olkoon!
Otathan, Lea, sähköpostilla yhteyttä. 😊

*****

Pst! Toivon, että se suriseva siivouskärpänen on nyt mennyt menojaan. 
Ihan ei riittänyt pelkkä neulatyynyjen perkaaminen. 
Vähän piti siivota ompeluhuoneen laatikoitakin, 
sekä laskut ja tärkeät paperit
Niin ja viimeiset joulukoristeet. 
Ihan totta!

Kuudet housut päivässä

Sauma silloin, 

toinen tällöin

arki-iltana töiden jälkeen. 

Housut, kahdet housut,

kuudet housut

vapaalauantaina. 

Ompelin itselleni tunikoiden ja mekkoloiden kaveriksi

farkkuiset ja palloiset leggarit. 

Ihan vain siksi,

että ne tuntuvat hyville jalassa. 

Koulutytölle hurautin kahdet housut, 

vaaleansinifarkkutrikoiset ja mustat. 

Lahkeet sopivan napakat ja kaaritaskut edessä, 

muuta niissä ei saa olla. 

Taaperopoika kasvaa sitä vauhtia, 

että vanhat housut alkavat olla caprimitassa. 

Kuopuksella edelleen on hyvän housun vaatimuksena

taskut ja narut. 

Olisi muuten paljon nopeampaa ommella, 

jos ei tarvisi noiden narujen ja reikien kanssa värkätä.

Narut aika usein leikkaan trikoon reunasta. 

Esipestyt trikoot usein rullautuvat. 

Sen rullaosan leikkaan nyöriksi. 

Pääsenpäs rullautuvasta hukkapalasta näppärästi eroon!

Koko matkalle en monestikaan enää laita nyöriä, 

vaan suurinosa vyötäröstä on kuminauhalla.

Ompelen siis kuminauhan päihin trikoonyörijatkot. 

Pujotan kuminauhanyöriyhdistelmän nyörikujaan.

Ompelen kuminauhan muutamalla pistolla kiinni 

housuihin takaa keskeltä ja 

edestä molemmilta puolilta

siitä kohtaa, 

missä kuminauha vaihtuu nyöriksi. 

Tällä kertaa innostuin laittamaan nappejakin. 

Ihan vain huvikseen. 

Kädet taskuun ja poseerauksia, 

kiitos!

Pst! Ja kuten voit arvata, 

Taaperon housut olen kierrättänyt vanhoista 

isompien lasteni joustofroteepöksyistä.

Siksi niissä on lahkeissakin saumoja. ☺

*****

Osallistun tälläkin postauksella Mehukekkerit-blogin 

housuhelmikuuhun. 

Sehän oli Kässävuosi2018 teema. (Klik)

Maaliskuussa ommellaankin sitten paitoja. 

Aion heti ensi viikon loman alussa ommella

pari paitaa Tokaluokkalaiselleni. 

Ihan tarveompeluksia nämä minun juttuni. 

Pikkusen otin jo paitojen ompeluun varaslähtöä, 

kun Taaperon oli kiire saada 

Ryhmä Hau-kangas vaatteeksi. 

Treenivaatekaavojen testausta

Tiedätkö sen tunteen, 

kun etsit sopivaa kaavaa?

Kun et aina haluaisi käyttää sitä samaa, 

jolla olet tehnyt jo kymmeniä vaatteita.

Kun haluaisit vaihtelua.

Tai kun et ole koskaan tehnyt esim. treenihousuja

eikä sinulla ole edes aiempaa kaavaa, 

mitä voisit käyttää. 

Viikonloppuna testasin kahta uutta kaavaa. 

Kahta treenivaatekaavaa. 

Tiedätkö sellaisen vaatteen, 

joka tuntuu siltä kuin se olisi 

toinen ihosi?

Sellaisen, joka tuntuu huipulta.

Sellaisen, joka ei tipu, 

ei valu, 

ei purista. 

Joka vain on

ja jonka olemassaoloa ei edes muista. 

Sellaiset housut tein. 

Tiedätkö sellaisen vaatteen, 

jossa olo ei ole kotoisa?

Sellaisenkin tein. 

Kaikki mahamuhkurat paistoivat. 

Rintapoimutus ei korostanut rintoja, 

vaan rintojen alla ollutta mahapömppöä. 

Kädentieltä näkyi liivit

ja kaula-aukosta melkein napa. 

Kaventelun ja lyhentelyn jälkeen 

topista tuli kuitenkin pidettävä.

Vika ei ollut kaavassa, 

vaan siinä, 

että valitsin liian ison koon

mittauksistani huolimatta. 

Ja ehkä seuraavaan treenitoppiin en tee poimutuksia, 

vaikka ne piirroskuvassa kivalle näyttävätkin. 
Kaava kuitenkin houkuttaa minua niin paljon,
että jonain päivänä esittelen uuden treenipaidan
pienin muutoksin. 
Ja voisipa tällä kaavalla tehdä ihan normikesätopinkin. 
(Tittidii - kesä mainittu eka kerran tälle talvelle.
Se on siis tulossa.)

Mutta hei, 
miksi kannattaa ostaa yksi kaava, 

kun samalla rahalla saa koko kaavalehden?
Ensinnäkin varmuudella saa sen kaavan, 
jolle on tarvetta ja
joka tulee käyttöön.

Toiseksi yksittäiskaava-arkit ovat selkeitä, 

niissä ei mene satoja viivoja ristiin rastiin. 

Saman kaavan voi mielellään piirtää vaikka joka koossa,
niin helppoa piirtäminen on.

Lisäksi ompeluohjeet ovat lähes selkokieliset. 
Ja plussana, 
usein kaavakokoja on paljon. 

Nämä testaamani kaavat ovat 

suomalaisen PuuhakasPajan (Klik) kaavoja

Liikuttava-sarjasta. 


*****

Onnellista
Ystävänpäivää Sinulle! 

******


Ps. Ja näillä housuillahan voin osallistua Mehukekkerit-blogin (Klik) 
kässävuoden housuhelmikuuhun.