Tervehdys!
Työarki on koittanut.
Työni parhaita puolia ovat käsityötunnit.
Tokaluokkalaisten käsityötuntia varten tein
kirjanmerkkiesimerkin
tai esimerkkikirjanmerkin.
Tämä ei ole velvoittava malli,
vaan yhdenlainen esimerkki.
Jokainen tekee omanlaisensa.
Olen miettinyt esimerkin voimaa.
Kenen esimerkkiä on helppo noudattaa?
Kenen esimerkkiä kukakin haluaa jäljitellä?
Mitä omalla esimerkilläni haluan viestittää?
Tällä kirjanmerkkiesimerkillä haluan oppilailleni
ensinnäkin kertoa,
miltä kirjanmerkki voisi näyttää.
Helpompi alkaa suunnittelemaan,
kun on jonkinlainen visio valmiista työstä.
Lisäksi haluan huhuilla sinnikkyyttä.
Yksi suoraan pujoteltu lanka
ei tarkoita vielä valmista kirjanmerkkiä.
Sinnikkyys on nykylapsilla aika usein hukassa.
Tärkeintä minusta käsityössä on kuitenkin
tekemisen ilo
ja riemu valmiista tuotoksesta.
niin paljon ajatuksia.
Mitä sinä haluaisit omalla esimerkilläsi opettaa?
Minä haluaisin olla esimerkki siitä,
ettei tarvitse olla täydellinen.
Vohvelipujotuksessakaan ei haittaa,
vaikka välillä pujottelee ali,
vaikka olisikin ollut vuorossa langan ylitys.
Haluaisin olla esimerkki siitä,
että tekemällä oppii
ja virheitä ei tarvitse pelätä.
Se, joka ei tee virheitä,
ei taida tehdä paljon muutakaan.
Lauantain aamulenkiltä palatessa
nappasin kuvan pihamme omenapuusta.
Tuollaisesta punaposkisesta omenasta
on mahtava haukata.
Se on herkullista
ja siitä jää hyvä maku suuhun.
Toivoisin, että minun käsityötunneiltani
jäisi aina samanmoinen maku.
Hyvä ja virkistävä.
Että olisin ehtinyt nähdä jokaisen
ja sanoa jonkun positiivisen sanan
työstä tai tekemisen meiningistä.
Virkistävää uutta viikkoa
ja mukavia kohtaamisia Sinulle!
❤❤❤
