Kämmekkäät

Pitkin kesää neuloin ja virkkasin. 

Vähitellen valmistuvat päättelytkin. 

Ja ensimmäiset kuvat. 

Minua on kovasti alkanut kiehtoa

erilaiset neulepinnat. 

Siksipä en päässyt yli 

kevään käsityölehden kämmekkäistä. 

Ne oli tehtävä.

Rikottu helmineule näyttää haastavalta, 

mutta on erittäin helppoa.

Se perustuu oikean ja nurjan silmukan 
sekä kahden erivärisen langan leikittelyyn.  

On siellä virheitäkin, 

tarkkasilmäinen huomaa.

Minua ei haittaa, 

olen neulonut neulomisen ilosta. 

Purkamisesta en niin välitä. 

Ensimmäistä kertaa tein myös 

kiilapeukalon. 

Olipa helppo ja näppärä. 

Päättelyksi tein 

muutaman kerroksen helmineuletta. 

Neuloin kämmekkäät 

ihanan pehmeästä bambu/puuvillasekoitelangasta. 

Untuvainen tunne näissä. 

Hellivät käsiä. 

Kuvailin kämmekkäät kanervanhakureissulla. 

Vähän on jo kanervien aika ohi tälle syksylle. 

Ruskaa saa alkaa odotella. 

Kaunista ja lämmintä syksyä Sinulle!

❤❤❤

Kämmekkäät on tehty

 Suuren Käsityökerhon (5/2019) ohjeella. 

Lankana on Adribriksen Bamboo cotton. 

Kranssi kanervista

Koulun alku, kanervat ja mustikat 
liittyvät vahvasti yhteen. 

Perinteisesti viimeisenä lomailtana

olen mennyt metsään, 

poiminut mustikat aamupalapöytään

ja kanervat maljakkoon. 

Niin tein tälläkin kertaa.

Osan kanervista vääntelin 

riidenliekojen kanssa 

ovikranssiksi. 

Eilenkin kävin metsässä. 
Osa kanervan kukista oli vaalentunut. 
Mustikat sen sijaan olivat edelleen makean napakoita. 
Puolukatkin jo punertelivat.
Metsässä mielen akut 
latautuvat nopeasti. 
Rentoutuu. 

Rentouttavaa sunnuntaita Sinulle!

❤❤❤

Ajatuksia kukkalaitteen takaa

Kun suru kohtaa, 

ei ole sanoja

ei viisaita ajatuksia.

Mieleen nousee paljon kysymyksiä.

Lapsella niitä nousee vielä enemmän. 

Vähitellen,

kuin varkain, 

 kysymysten rinnalle hiipii muistoja

kuin kultaamaan tämän hetken. 

❤❤❤

Sairasvuoteella häntä hoitivat viisaimmat.

Koko kesän lähellä olivat rakkaimmat. 

Niin oli päivät kuin oli voimat.

 Ylemmän tahtoon on nyt tyytyminen. 

Hän lähti. 

Hän oli onnellinen lähtijä.

Hän jätti jälkeensä kaipuun. 

Ja paljon muistoja.

❤❤❤

Appiukon muistolle tein kukkalaitteen. 

Hänen näköisensä.

Luonnollisen.

Metsien miehelle.

Siinä on

suon tuoksu, 

metsän vehreys, 

syksyn sato, 

kiitollisuus. 

Kaikista muistoista ja 

elämänohjeista kiitollisena, 

Miniäsi. 

❤❤❤

Hyviä ohjeita perinteisen hautavihkon tekemiseen löytyi 

täältä (Klik)

ja täältä (Klik).