Pitsihiutaleet kesän keskellä

Sakara sakaralta, 

hiutale hiutaleelta,

lumiharso peitti huntuunsa

keskellä kesää.

Hiutaleita tipahteli jo kevättalvella.

Alkukesästä nakkasi kunnon takatalven.

Sitten tuli tyyntä.

Välillä epäilin,

sulaako suunnitelma vedeksi.

Vai käykö niin kuin hiirelle kissan räätälinä:

ei siitä takkia tullutkaan.

Tuli liivi kuitenkin. 

Satoi lumen hartioille, 

seitin kädenteille...

... lumikukat rinnuksille,

harottavat sakaraiset...

... helmaan pudotti lumitähdet, 

reunaan pitsinauhan.

*****

Sadasta mallista virkkasin puolet, 

kaksi aina samanlaista.

Tavoitteena jonkun sortin paita, 

pitkähihainen tai liivi.

Kaavaa ei ollut ollenkaan,

ideoita vain. 

Yhdistelin tähdet sikin sokin, 

piilosilmukoilla yhteen koukkaillen.
Sovitin, sovitin ja taas sovitin.
Lopulta muistutti liiviä.

Virkkasin reunat,

ompelin kukkanapin pääntielle,

päättelin sadat langat. 

Lukemattomat!

Olihan se projekti,

mutta kylläpä kannatti. 

*****

Liiviin on käytetty sata virkattua lumihiutaletta, 

joiden mallit (1-50) on kirjasta 

Caitlin Sainio:

100 virkattua lumihiutaletta.

Liivin helmaan virkattu pitsi on 

Suuri Käsityö 7/2016, malli 41.

Lankana käytin Novitan Kotiväki Huvilaa.

Mekko on kirjasta Mekkotehdas Aikuisille, kaava Aino, koko 40.

Muokattu taskut pois, pääntie kapeammaksi ja 

hiha lyhyemmäksi.

Hulmuhelma ja lökäpöksy

Pitkin kesää olen kaipaillut 

hulmuhelmaa

ja pellavaisia lökäreitä. 

Takavuosien tuttuja turvavaatteita.

Tuntuivat kivan väljiltä,

muistelen.

Keveiltäkin.

Ja ilmavilta (huh hellettä!).

Eivät puristaneet,

antoivat vapauden hengittää.

Jättivät jotain vastaantulijaltakin

arvailujen varaan.

Ruusut ovat pensaisssa lakastuneet,

hulmuhelmassa ne kukkivat lakastumatta.

Naapuripellon viljan tähkät enteilevät syksyä,

vaikka heinäkuun helteet kuuluttavat yhä kesää.

Käsillä kesän kuumimmat päivät.

Ja viimeiset vapaat.

Olen uuden oven edessä. 

Punaisen Mökin Isäntä jää koti-isäksi.

Akalla kotiäidin päivät ovat vähänä.

Työpäivät puolestaan todella lähellä.

Turvavaatteita tarvitaan.
Valoisin mielin tulevaan. 

*****

Käytetyt kaavat:

Hulmuhelma: Leo Bohemian Ottobre 5/2013, koko 40, 

hihansuihin laitoin kuminauhan joustamattoman kaitaleen sijaan, 
hihoja kavennettu merkittävästi.

Pellavahousut: Ottobre 2/2014 Cool&Classic, koko 40 kavennettuna

Suriseva pörriäinen

Niityn puna-ailakissa,

pellon niittyleinikissä, 

kukkapenkin unikossa,

kasvihuoneen kurpitsassa,

takapihan vadelmassa.

Kaikkialla surisee kesäpäivänä.

Ilma sakeana surinaa ja pörinää.

Kesän ääniä, tärkeitä, välttämättömiä.

Kesäkurpitsallekin elinehto,

jos meinaa saada hedelmän aikaan.

Minä puolestaan ihmettelen

tätä surinaa olohuoneessa.

Sainko tosiaan aikaan pörriäisen?

Eihän tästä ihan mallin mukainen tullut 

ja symmetrisyyskin on vähän sinnepäin.

Minä malttamaton, hosuja.

Välillä ompelin viivan vierestä.

Kaunis se on silti,

epätäydellisenäkin.

Idean tähän surisevaan pörriäiseen sain 

erityisen inspiroivasta Pomada-blogista. (Klik)

Ilmainen paper piecing-malli löytyi netistä. (Klik)

Raitilta rannalle

Likat raitilla,

matkalla maalta kaupunkiin. 

Isolla tiellä ihmisillä on kiire.

Määränpää on selvänä.

Mennään eikä meinata.

Sivutiellä kiire loppuu.

Karavaanari jarruttelee, 

etsii oikeaa tienhaaraa.

Toinenkin vain köröttelee.

Mutkien jälkeen puut loppuvat.

Tiekin loppuu.

Näkyy meri.

Näkyy kauas.

Taukopaikka.

Taukopaikasta tulikin yksi reissun parhaista paloista.

Kuuma hiekka helli avovarpaita, 

merituuli hulmutti paidan helmaa,

aallot veivät arkiajatukset,

mieli laskeutui lomareissuun.

Hyvän reissun kohokohta.

Yksi niistä.

Se, jota muistellaan pitkään.

Se, jonne halutaan palata joskus.

Se, joka teki vaikutuksen.

******

Kuvat on Lohtajan Ohtakarista.

Likat raitilla-kankaasta ommellut vaatteet:

- Neidin hame: Flare hem, Ottobre 4/2014, koko 134cm.

- Pikku Akan tunika: Faded Stripes, Ottobre 2/2015, 

koko 40, pääntietä vähän muokattu.

- Siskon lippahuivi: oma kaava, ohjeet Liljatar-blogista.

(Aiemmin ommeltu Neidin paita: Neon Stripes, Ottobre 1/2014, koko 128cm)

Lieri vai lippa?

Silmät sirrillään,

varjoa etsimässä.

Aurinko hellii taivaan täydeltä.

Suojaksi Akalle lippahuivi 

ja Naperolle lierihattu.  

Antaa auringon helliä.

Me nautitaan kesästä.

*****

Lippahuiveja tein jo aiemminkin (Klik).

Idean lippahuiveihin sain Liljatar-blogista (Klik).

Hattukaavana käytin ilmaista nettikaavaa (Klik).

Kankaat kierrätin vanhasta äitiyspaidasta.
Lierihattu on vahvistettu kokonaan puuvillaisella tukikankaalla. 

Tällä vaalealla jutulla osallistun HommaHuoneen vaaleaan heinäkuuhun. (Klik)

Mammavaatteiden uusi elämä

Sitä se oli.

Kierrätyskesäkuu.

Kirppistelin kolme viikkoa.

Myin kymmenittäin vaatteita,

pusseittain tilkkuja, 

pinoittain jämäkankaita.

Ompeluhuoneessa

korjasin kasan rikkinäisiä,

yhdistelin jämäpaloja vaatteiksi

ja tein vanhasta uutta.

Koululaisneidille päivitin kesävaatteita kierrättämällä 

omia tarpeettomia kamppeitani.

Äitiysmekon helmasta tein hameen, 

imetyspaidasta hihattoman hellevaatteen...

...aurinkoisesta tunikastani liehuhelmaisen mekon ...

... äitiyspellavahousuista resorivyötäroiset pökät...

... raskausajan farkkuhameesta henkselimekkosen...

.... ja näistä tuli ihan suosikkeja. 

Heinäkuussa ompelen jotain valkoista 

(Kiitos, HommaHuoneen haasteen!), 

jotain itselle, jotain töihin 

ja varmaan pari sohvatyynyäkin tilkkuillen. 

Saatan vaikka aloittaa niistä tilkuista. 

Toiset pitää lomaa ompelusta.

Minä ompelen, 

koska on loma.