Pian on joulukuu

Pikku Akan Tilkkuvakan 
joulukalenteri avautuu taas 
joulukuun ensimmäinen päivä. 
Vielä kaksi yötä siis. 

Luvassa on joulunaluspuuhia, 
jouluvalmisteluja, jouluherkkuja,
pieniä lahjavinkkejä omatekoisiin paketteihin, 
sekä joulumieltä ja -iloa. 
Niin ainakin toivon.
Ja toivottavasti kaikki luukut valmistuvat ajallaan.

Tulehan kurkkimaan!



*****

Tässäpä muistinvirkistykseksi linkit 
viimevuotiseen kalenteriin. 

1.12. Lumihelmet

2.12. Sähkökynttelikön tuunaus

3.12. Huovutetut tossukat

4.12.  Joulukorttipaja

5.12. Suklaahyytelökakku

6.12. Ovikranssi

7.12. Joulunoppa

8.12. Lahjasäkki

9.12. Tähtityynyt

10.12. Jouluinen Rocky road

11.12. Tilda-enkeli

12.12. Juuttilankavirkkauksia

13.12. Helminauhaa kuusen oksille

14.12. Kalenterin kannet

15.12. Virkattu renkulanauha

16.12. Jouluhalko

17.12. Magneetteja

18.12. Piparikranssi

19.12. Taaperon joulupaita

20.12. Keksiainekset purkissa

21.12. Lomatunnelmissa

22.12. Jouluvaatteita itselle

23.12. Suklaaseiniä

24.12. Jouluevankeliumi

Vuoden 2015 koosteen löydät täältä. (Klik)

24.12. Onnellista Joulua!

Joulukuun kahdeskymmenesneljäs.

Se oli tavallinen työpäivä.

Paimenet olivat pellolla 

huolehtimassa laumastaan. 

Yö oli rauhallinen.

Petoja ei näkynyt.

Yhtäkkiä niitylle 

ilmestyi enkeli.

Paimenet säikähtivät kirkkautta. 

Enkeli kuitenkin sanoi, 

ettei tarvinnyt pelätä.

Enkelillä oli ihmeellinen uutinen:

"Lähellä on syntynyt pieni vauva, 

josta tulee isona kuningas, 

ihmisten pelastaja."

Yhtäkkiä taivas täyttyi enkeleistä.

Enkelit käskivät paimenia lähteä

heti katsomaan äsken syntynyttä vauvaa. 

 

Tähti oli tienviittana. 

Vastasyntynyt kuningas ei löytynyt

kuninkaanlinnasta tai hienosta sairaalasta.

Majapaikkana oli talli,

eläinten koti. 

Köyhä, 

mutta kodikas ja lämmin.

Se oli ensimmäinen joulu. 

Ensimmäinen joulu, 

kauan, kauan sitten.

Ei ollut ympärillä loistokkuutta

tai glamouria. 

Mitä sitten oli?

Oli lämpö ja läheisyys.

Hellyys ja huolenpito. 

Turvallisuus. 

Ilo ja rakkaus.
Kauniit muistot. 

Sellaista joulua toivon 
Sinulle, Blogini Kurkkija, 
Sinulle, Blogini Vakivieras, 
Sinulle, Blogini Uskollinen Kommentoija!
Sellaista joulua toivon Jokaiselle!

Kiitos, että olette olleet
mukana Punaisen Mökin jouluvalmisteluissa!
Kiitos, että olette olleet mukana 
koko vuoden!
<3

*****

Enkelit askartelimme omien 

lasteni kanssa muutama vuosi sitten. 

Pohjana on vessapaperirullan hylsy.

Siivet on ostettu valmiina askarteluliikkeestä.
Enkelien vaatteet on vanhoja verhoja.

23.12. Suklaaseiniä ja koristepipareita

Joulukuun kahdeskymmeneskolmas.

Kodin joulu.

Lasten joulu. 

Joulu, 

joka on tehty 

yhdessä lasten kanssa. 
Sellaisesta minä tykkään.

Ensimmäisen lomapäivän kunniaksi 

teimme lähes koko päivän 

koristeluhommia. 

Suklaalle ja pipareille. 

Jokainen sai koristella

niin paljon kuin jaksoi.

Ja maistella ja 
maiskutella.

Sisarussarjan Neitonen näpersi

pientä ja sievää.

Ja herkullista.

Ekaluokkalainen ei peitellyt

vaahtokarkkirakkauttaan. 

Paljon kanssa pärjää. 
Toiset teki maitosuklaatalon. 
Hän teki tummasta suklaasta, 
"siitä herkummasta",
hänen sanojaan lainaten. 

Välillä Pikkuveljen taidot loppuivat, 

Isoveli kiiruhti auttamaan.

Yhteistyössä on voimaa!

Isoveli halusi taloon parvekkeen
ja auton pihaan. 

Kunnon namukaara!

"Joulupuu on rakennettu."

Tai joulupuut. 

Kuusia on niin kiva koristella. 

Ja tähtiä.
Ja kaikkea.

Ei tällä piparkakkujen koristelukisassa pärjättäisi,
mutta oli meillä mukavaa yhdessä. 
Se voittaa kaiken.
Tonttulakkien kulkuset helisivät 
kilpaa joululaulujen kanssa. 
Adventtikynttilätkin paloivat loppuun. 

Kodin joulu. 
Lasten joulu. 
Joulu, 
joka on tehty 
yhdessä lasten kanssa. 
Se on erinäköinen kuin 
sisustus- ja ruokalehtien joulu. 
Se on meidän tekemämme, 
siksi meidän näköisemme.
Ja juuri siksi niin rakas!

22.12. Jouluvaatteita itselle

Joulukuun kahdeskymmenestoinen.



Joulusukista se lähti. 
Oma joulupukeutuminen. 
En neulonut niitä itse, 
vaan tilasin ne toiselta käsityöharrastajalta. 
Ihanat!
"Hei, tonttu-ukot hyppikää!"

Punainen pallo, 
valkoinen pallo, 
isompi ja pienempi. 
Pom, pom, pom!
Punavalkoiset legginssit, 
aika leikkisät. 
"Sitten leikitellään kuusen alla!"

Yksi, kaksi, kolme,
neljä, viisi ja kuusi. 
(Ja pallolinja jatkuu.)
Joulumuorilla hihaton mekko, uusi.
Hyöriessä työssä, 
hiiviskellessä Mökin yössä, 
apuna on helmitaulu. 
Hiljaa kuuluu joululaulu. 
"Hiljaa, hiljaa, joulunkellot kajahtaa!"

Tontulla on hiippalakki, 

sekä päällään pitkä takki, 

Hiippalakki, harmaa takki,

pitkä parta, naurusuu.

Niin, se on tonttu. 

Mutta entä muori?

Tarviiko sitä muorinkaan koko joulua punaisissa kulkea?

Tämä muori ainakin tekaisi toisen,

paremman mekon

musta-harmaa-valkoisesta

kivikkoisesta pirunpelto-kankaasta.
Just hyvä joulupäiväksi ja tapaniksi. 
Tiedä, vaikka jouluvieraita saataisiin.

Mutta hei, 
vielä on pari päivää aikaa 
puuhastella, leivoskella,
siivoskella ja odotella, 
ennen kuin on se oikea joulu.
Kaksi yötä aattoon. 
Ei ole paljon.
"Tip tap, tipe, tipe, tip, tap..."

*****


Punaisilla vaatteilla osallistun 
HommaHuoneen värihaasteeseen.
Punainen, se on joulun väri. 

Molempien mekkojen pohjakaavana on Mekkotehtaan Aino, koossa M. 
Legginssit on tehty omalla kaavalla, omien mittojen mukaan. 

21.12. Joululoma alkaa!

Joulukuun kahdeskymmenesensimmäinen.

Jouluihmisen vuosi. 

Se alkaa olla ihan H-hetkessä.

Joulu on ihan käsillä. 

Tässä ja nyt.

Se kestää joulukuun alusta 

loppiaiseen. 

Sitten se riisutaan. 
Pala palalta ja
pistetään talteen joulukaappiin.
Ja muistin sopukoihin.

Mutta ei unohdeta. 

Nautitaan niistä tunnelmista, 

herkutellaan niillä, 
muistellaan. 

Ja pian aletaankin odottamaan seuraavaa. 

Tammikuussa kirjaan blogiini ideoita 

ensi vuoden joulukalenteria varten. 

Ehkä teen jonkun jutunkin jo valmiiksi, 

kun valoa on taas vähän enemmän käytettävissä
sekä ideat ja ajatukset tuoreessa muistissa. 

Joulu voi putkahtaa mieleen pitkin kevättä, 

kesälläkin. 

Niin kuin viime kesänä, 

kun kävin Tyttöni ja Siskoni kanssa 

Tyynelän Tonttulassa (Klik). 

Ihana paikka

Jouluhöpsölle 
ja muutenkin.

Kun syksy koittaa, 

kalenterin täyttää työ.

Joululoma häämöttää kuukausien päässä,
mutta käy jo monesti mielessä.
Ei siksi, että työ ei kiinnostaisi,
vaan siksi, 
että joulu on parasta.


***** 

Koulun joulu. 

Minun arkeni. 

Nautin siitä.

Joulun odottamisesta.
Jouluvalmisteluista.
Jouluaskarteluista.

Siitä hässäkästä. 

Ja melkein siitä jännityksestäkin, 

ehtiikö tonttuleikki 

valmistua joulujuhlaksi. 

Nautin siitä, 
että tonttuillaan.
Siitä, että retkellä lauletaan ison kuusen alla
"Joulupuu on rakennettu". 
Ja siitä, että kodan ympäri pyöritään
"Soihdut sammuu".
Ja sitten se jono kävelee 
eväiden jälkeen koululle
ja on yhtä jouluretkeä rikkaampi. 
Se on minun työni.

Ja se tunne, 

kun viimeinen Oppilas 

toivottaa hyvät joulut. 

Lähtee viettämään omaa jouluaan.

Hetkinen vaihdetaan Työkavereiden kanssa

ajatuksia,

painetaan koulun ovi kiinni

ja lähdetään omiin jouluihimme. 

Se aika on nyt!

Tänään!

Tänään alkaa joululoma.