"Minä syön ite!" - ruokalappuja

"Ite!"

"Et auta!"

"Minä syön ite!"

"Ite!!!!"

Nyt on tämä vaihe. 

Se näkyy ja kuuluu. 

"Minä ite!"

Oli niitä ruokalappuja jemmassakin,

mutta möin ne kirppiksellä pois,

kun Pieni Mies ei antanut niiden olla kaulassa.

Nyt tuli kuitenkin paitasotkukiintiö täyteen

ja ompelin pari uutta,

jotka kelpaavat varmuudella.

Ainakin kaivinkone.

Kaivinkone, 

mielenkiintoisinta maailmassa.

Ja toinen on pöllö.

Se on jännittävä.

"Onni ei sotke kaivinkonetta.

Onni syö siististi."

Voi, 

omantahdonkausi!

*****

Ps. Illalla Onniliini vaihtoi pyjamansa 

keskeneräiseen kaivinkonebodyyn.

Vaihtoi itse.

"Hieno!"

Ja sillä hän sitten onnellisena nukahti.

Mitä se haittaa, jos nepparit puuttuu? 

Tuo kaivinkonekangas on ollut Pienen aarre. 

Nyt se muuntuu vaatteiksi.  

Säärystimet - onko ne eripariset?

Olen taas innostunut lankakäsitöistä. 

Pitkään olikin melko hiljaista.

Joulun alla törmäsin broken seed-tekniikkaan. (Klik)

Näytti kauniilta ja monimutkaiselta.

Todellisuudessa nopeaa ja yksinkertaista.

Helppoa ja näyttävää.

Päätin tehdä säärystimet.

Itselle.

Tarpeeseen.

Jemmalangasta.

Tein virhearvion.

Luulin, että langassa väri vaihtuisi vähän nopeammin.

Tulikin eripariset säärystimet,

samasta kerästä.

Tykkään silti.

Tai ehkä siksikin.

*****

Neule on siis näin helppoa:

1. krs mustalla: kaikki oikein

2. krs sinisellä: 1o 1n 1o 1n

3. krs mustalla: kaikki oikein

4. krs sinisellä: 1n 1o 1n 1o

Lankana on Novitan Usva ja Seitsemän veljestä.

*****


Tällä pastellisen sinisellä ja liilalla neuletyöllä osallistun 
HommaHuoneen pastelliseen helmikuuhun (Klik).
Ps. Hyvin kyllä tuo mustanharmaa lanka häivytti pastellisen tunnelman.

Liehuhelmainen treenitoppi

Joka torstai menen jumppaan. 

Menen vaikka kaikki muut ovat hoikkia

- tai ainakin sopusuhtaisia

ja minä ainoa pullero.

(Tai saattaa siellä olla joku muukin pyöreähkö,

mutta en ole pitänyt siitä niin kirjaa.)

Mutta minäpä en anna asian haitata.

Menen ja jumppaan,

nautin. 

Ja toden totta. 

Askel askeleelta,

hyppy hypyltä

ja kuvio kuviolta

minä olen pienentynyt.

En toki niin nopeasti kuin olisin toivonut, 

mutta pienentynyt kuitenkin.

Suunta on oikea.

Jumppaan vedetään päälle 

The Treenikamppeet.

Joustavat, napakat, hengittävät.

Mukavantuntuiset.

Urheilutekstiilit.

Kaikki tekevät niin.

Paitsi kerran.

Kerran eräs Nainen 

oli laittanut liuhuvahelmaisen paidan, 

ei urheiluvaatteen, 

vaan sellaisen kesäpaidan.

Ehkä hänen jumppapaitansa oli juuri pesussa. 

Silloin oivalsin jotain.

Oivalsin tosiaankin.

Jumppapaidan ei ole pakko olla ihonmyötäinen.

Jumppapaidan ei ole pakko paljastaa koko vartaloni silhuettia.

Sellaisen paidan minäkin haluan. 

Liehuvahelmaisen urheilutopin. 

Tilasin lycraa jo syksyllä

ja aloin odottelemaan inspiraatiota.

Pari viikkoa sitten se tapahtui. 

Tuli myyntiin Aino-topin kaava.

Tilasin samalla istumalla.

Näytti heti omalle.

Ei näyttänyt urheiluvaatteelle, 

mutta sellaisen minä päätin siitä tehdä.

Tässä se nyt on. 

Uusi treenitoppi.

Juuri niin sopiva hartialinjasta.

Sopivampi kuin mikään aikaisempi.

Ei kiristä, 

ei purista,

ei turhia väljyyksiä,

ei edes kainaloryppyjä.

Ei anna armoa käsivarsialleille, 

mutta minä annan. 

Rintapieleen silitin timantteja.

Timantit ovat ikuisia. 

Toivottavasti ikuista on myös liikunnanilo.

Parasta on kuitenkin liehuva helma.

Sen minä halusin. 

Se antaa armoa mahamakkaroille 

ja paksuille pakarakannikoille.

Hulmuhelman suojassa 

molemmat saavat pienentyä rauhassa. 

Tai olla pienentymättä.

Suosikkivaate.

Omannäköinen.

Turvallinen.

Varmuudella.

*****

Tällä jutulla osallistun Kototeko-blogin Renew mama-haasteeseen (Klik).

"Renew Mama -ompeluhaasteet ovat oodi naiseudelle. Hyväntuuliset haasteet kietoutuvat pääosin teeman "kuinka löydän itselleni sopivan pukeutumistyylin ja vaatemallit" ympärille? Nämä seikat korreloivat suoraan siihen, sukeltaako vaatekaapiltamme ulos tyytymättömyyttään vai tyytyväisyyttään huokuva Mama."

(Lainaus Kototeko-blogista)

*****

Kaavana käytin Aino-toppia, koossa 42.

Helmaa pikkusen kavensin kaavaan nähden.

Kaavaa myy Tyyne-Esterin verkkokauppa.

Mukana Sylva-huutokaupassa

Hyväntekeväisyyshuutokauppa lähestyy!

Facebookin ompeluryhmä Saumanvara järjestää jo kolmatta kertaa 

käsitöiden hyväntekeväisyyshuutokaupan Sylva ry:n hyväksi. 

Sylva ry auttaa syöpään sairastuneita lapsia, nuoria ja heidän perheitään.

Huutokaupan tuotto menee kokonaisuudessaan Sylva ry:lle. 

Tarjolla on taas upeita käsitöitä laidasta laitaan.

Huutokauppa pidetään Facebookissa 

maanantaina 15.2. klo 10.00-22-00.

Tästä pääset tutustumaan suoraan huutokauppaan. (Klik)

*****

Pikku Akan Tilkkuvakka on mukana huutokaupassa 

kolmella kohteella:

Puisella helmikorulla 

sekä...

.... kahdella magneettisatsilla. 

Klikkaa itsesi tykkäämään huutokauppasivusta 

ja tule jo viikonlopun aikana tutustumaan

huutokohteisiin!

Magneetteja Ystävälle

Olen onnekas,

minulla on paljon Ystäviä. 

Lähellä, kauempana, kaukana.

Yksi Ystäväni on hetki sitten saanut uuden kodin. 

Häntä ajattelen tällä hetkellä erityisen suurella lämmöllä. 

Pienen tupaantulijaislahjankin tein. 

Ystävänlahjan.

Magneetteja.

Hänelle, 

jolla on kaikkea.

Muutama magneetti jääkaapin oveen,

pitämään kiinni tärkeistä tiedotuksista,

ja rakkaiden kuvista.

Olkoon ystävyytemmekin kuin magneetti: 

toisiamme puoleensa vetävä.

Vekarat intoutuivat tekemään myös.

Tekivät omille tärkeille ihmisille, 

Kummeilleen. 

Kaksi aina yhdelle.

Muutamia muita Ystäviä muistan kortilla.

Muutamalla ostoisella,

muutamalla omatekoisella.

Sinä olet tärkeä minulle, 

hyvää ystävänpäivää Sinulle! <3 

*****

Magneettien tekeminen on nopeaa ja mukavaa puuhaa.

Se onnistuu helposti myös kouluikäisiltä lapsilta. 

Puuhassa saa helposti käytettyä kämmentä pienempiä tilkkuja.

Muita työvälineitä ei tarvita kuin nuo vasemmassa reunassa 

olevat kaksi kappaletta.

Tässä vielä kuva magneetin takaa.
Nappiaihion taakse on liimattu pieni, voimakas magneetti. 

Osallistun tällä jutulla Vaapula-blogin Ystävälle-haasteeseen (Klik).

Helmiä, helmiä

Helmiä ja muita korutarvikkeita

pusseittain, laatikoittain, rasioittain.

Silmäilyä, sormeilua, hipelöintiä. 

Pujotelua, puristelua, solmimista.

Suunnittelua, sovittamista, ihastelua.

Olin viikonloppuna korukurssilla. 

Itselleni kahdet helmet. 

Keltaiset kevätauringot

- sulassa sovussa isot puupallot, 

pienemmät muovihelmet

ja minit metallikukat.

Ja toiset mustikkaiset

- posliiniset kukkahelmet

sinisten puuhelmien kanssa.

Kahdet helmet lahjaksi.

Värikkäälle persoonalle

energiset kelta-oranssi-ruskeat

ja käsityöntaitajalle punasävyiset helmet

maustettuna metallilankakerillä.

Lisäksi tein pinkki-mustat puuhelmet,

jotka lähtevät hyväntekeväisyyshuutokauppaan.

Huutokauppa järjestetään ensi maanantaina 15.2. Facebookissa. 
Ompeluryhmä Saumanvara järjestää Sylva-huutokaupan,
jossa kerätään rahaa syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi.
Tästä pääset huutokauppaan. (Klik)

Korukurssilla oli vain naisia.

Nuorempia ja vanhempia. 

Oma Tyttäreni oli nuorin, 

vanhimmat olivat Mummoja. 

Hiljaista puheensorinaa, 

välillä naurua 

ja taas hiljaista koruilua.

Tytär teki kolmet helmet.
Itselle värikkäät arkihelmet ja
herkät juhlahelmet sekä 
sinisävyiset lahjahelmet Eräälle Tärkeälle Ihmiselle.


Mukava viikonloppu helmien parissa.
Ensi syksynä uudestaan. 


*****

Ja pst!
Kannattaa käydä kurkkaamassa tuonne huutokauppasivulle (Klik),
vaikka ei olisi helmistä kiinnostunutkaan.
Sinne tulee monenlaisia käsitöitä 
loppuviikon aikana. 

Ystävyys - parhainta maailmassa

Kaveri ja ystävä.

Sipijutut ja naurun kiherrys.

Sydänystävä on tullut kylään. 

Parhainta maailmassa.

Suloinen kissanpentu, 
villi pikku koira, 
pörröinen kaniini. 
Oma lemmikki. 
Parhainta maailmassa. 

Olla äiti, 
omistaa tyttö, 
harrastaa yhdessä. 
Nauttia tekemisestä.
Parhainta maailmassa. 

Ja yhtä mahtavaa on omistaa kolme poikaa, 
mutta he eivät innostu lähtemään äidin kanssa korukurssille.
Siellä siis näperrelty viikonloppu 
ja siitä tällä viikolla vielä lisää.

Suloisen sydämellistä ystävänpäiväviikkoa Jokaiselle! 

Pst. Lyhythihaisella, pastellisen vaaleanpunaisella

 osallistun HommaHuoneen helmikuun värihaasteeseen (Klik).

*****

Käytetyt kaavat

Pitkähihainen: Blå Blomma Ottobre 1/2016, koko 134cm

Lyhythihainen: Peplum Ottobre 1/2015, koko 128cm.

Aarrekankaat satutyynyiksi

Ompeluhuoneen isoimmassa,
 sinisessä laatikossa 
on puuvillakankaita.
Paljon!
Uusia paloja kangaskauppojen pakoilta, 
retroja pilkkahintaisia kirppislöytöjä
ja hunajaa maksaneita wanhoja aarteita.


Wanhat aarteet huutelevat minulle.
Ovat huudelleet jo monta päivää.
Haluaisivat muuttaa uudelle leikkihuoneen sohvalle.
Sille, jonka Mies teki yhtenä iltana pinnasängystä.
Satusohvalle.
Satutyynyiksi.


Katselen ja valikoin.
(Minkä raaskisi leikata?)
Leikkaan ja ompelen.
(Hiukan riipaisee, jemmatut aarteet!)
Etsin sopivat tyynyt sisuksiksi. 
Innostun!
Ihanat tuli!
Punaisen Mökin tyyliset!

Nyt kolme pientä porsasta ja iso paha susi, 

Vaahteramäen Eemeli, 

Ankkalinnan väki,

Nalle Puh

ja 

Myyrä
saduttelevat

sulassa sovussa,

samalla sängyllä.

Pehmeisiin tyynyihin on kiva kaivautua lukemaan Akua
tai kuunnella, kun Isä lukee kolmesta karhusta
tai ottaa vaikkapa pienet nokkaunet.

Mukavaa väri-ilottelua!



*****


Ps. Miksi niitä wanhoja aarteita ei meinaa raaskia saksia, ottaa käyttöön?
Ketä ne siellä laatikossa ilostuttavat?
Ja sitä paitsi, monta aarretta jäi vielä odottamaan vuoroaan.