Kaksi metriä Talvipuutarhaa

 

Jos sinä saisit kaksi metriä aivan valloittavaa 

Nuppu Printin Talvipuutarha-joustocollegea, 

mitä sinä siitä tekisit?

Minäpä näytän, 

mitä minä tein. 

Sain nimittäin kahden metrin palan Talvipuutarhaa

Facebookin ompeluryhmä Alavaran

yllätyskangas-ompeluhaasteessa. 

Upea kangas!

Päätin, että ompelen sen käyttöön 

viimeistä soiroa myöten. 

Ensin ompelin itselleni hupparin. 

Jemmoista löytyi huppuun ihanat keinonahkaiset purjerenkaat, 

litteä nyöri ja nyörin päihin metalliset koristeet. 

*****

Kangasta jäi vielä aikamoinen pala, 

suorakaiteen mallinen, 

sopiva olkalaukuksi. 

Taskun ja pohjan tein keinonahkapalasta, 

joka on ollut aikoinaan huonekaluliikkeen näytetilkku. 

Taskuun silitin heijastinkuvan, 

joka tuli yllätyskankaan mukana. 

Laukun vuoriksi käytin tuplaharsoa. 

Lisäksi vuorin alla on laukkuhuopaa, 

joka tukevoittaa laukkua

ja estää myös sen venymisen, 

sillä joustocollegehan on joustavaa. 

Laukun sisäpuolelle tein kankaan hulpiosta

renksun avaimille. 

*****

Laukun ompelemisen jälkeen

kankaasta oli jäljellä tilkkuja 

ja yksi pitkänpuoleinen soiro. 

Pitkästä kaistaleesta ompelin viimamakkaran. 

Kyllä, luit oikein!

Viimamakkara estää pakkasella

viimaa pääsemästä oven alareunasta sisälle. 

*****

Tilkkusista ompelin vielä tilkkupeiton. 

Pienet tilkkupeitot ovat kivoja välitöitä. 

Niitä onkin kertynyt jemmaan aika mukava kasa. 

Pitäisi kevään aikana ne toimittaa vauvateholle. 

*****

Tilkkupeiton nurjapuoli on tuplaharsoa, 

samaa kuin olkalaukussa. 

Sitäkin jäi soiron verran. 

Siitä palasta ompelin hiusdonitsin. 

Hiusdonitsin ompeluohje löytyy muuten täältä, KLIK

*****

Niin, kaikki pienet silput ja kangassuikaleet

syötin viimamakkaran sisuksiin. 

Niiden lisäksi sinne tyhjeni melkein muovikassillinen 

tekstiilijätettä. 

Talvipuutarhasta ei jäänyt 

jemmaan soiron soiroa. 

Näin minä käytin kaksi metriä Talvipuutarhaa. 

Olipa kiva ommella!

❤❤❤

Minun kotoisassa talvipuutarhassani on 

viime päivinä ollut todella kylmää. 

Juuri nytkin 38 astetta pakkasta. 

Kylmyyden lisäksi on ollut kyllä kaunistakin. 

Pakkasaurinko on paistanut ja 

lumi hunnuttanut kaiken upeasti. 

Kaikki puut ja pensaat tuntuvat olevan umpiunessa. 

Jospa kuitenkin viikonlopun aikana keli lauhtuisi. 

Siihen asti teen sinnikkäästi käsitöitä sisällä 

sekä nautin kakluunin lämmöstä. 

Miten sinä olet selvinnyt kovista pakkasista? 

❤❤❤

Käytetyt kaavat:

Hupparin kaava löytyy SK 2020/4.

Olkalaukun kaava on Unelmallisen. 

Logokassista kääntökassiksi

 

Sain kangastilauksen yhteydessä Marimekon logokassin. 

Kassissa oli kaunis kultapainatus 

70-vuotisjuhlien kunniaksi. 

Kassi oli kuitenkin tarpeisiini nähden 

hieman epäkäytännöllinen. 

Se nimittäin ulottui maahan asti, 

jos olisin kantanut sitä kädessäni. 

Siispä pientä muokkausta kehiin! 

Ratkoin auki kaikki kassin saumat. 

Hieman lyhensin ja kavensin kangasta. 

Uutta saumaa en laittanutkaan sivuun,

sillä halusin juhlatekstin näkyviin. 

En ole aivan varma, 

kumpi näistä kyljistä on edustuspuoli. 

Tai en ole edes varma, 

onko logokuosi pintapuoli vai vuori,

sillä vuoritin kassin Marimekon raidallisella kankaalla

ja ompelin koko komeuden kääntökassiksi.

Eli kassia voi käyttää kummin päin vaan.  

Kassin kulmiin ompelin "nurkkasaumat", 

joka tuo kassiin tilan tuntua, 

vaikka ei sitä todellisuudessa lisääkään. 

Tulipa siitä kiva. 

Tykkään!

Taitaa päästä työkäyttöön

heti huomenna. 

Nappasin kassikuviin mukaan aivan valloittavat pionit. 

Olin niin ilahtunut, kun niitä oli tullut ruokakaupan kukkapisteelle.

Näissä kukissa tuoksuu niin kesä. 

Ihan ensimmäiset luonnonkukatkin olen jo nähnyt. 

Leskenlehti oli avannut nuppunsa ihan lumipenkan vierelle

ja sinivuokot kukkivat aurinkoisessa rinteessä. 

Selvästi enteilevät kesää. 

Auringonsäteitä viikkoosi! 

❤❤❤

Tässä kuvassa uuden, tuunatun kassin vierellä

on aito, alkuperäinen Marimekon logokassi. 

Kivan logokassituunauksen oli myös tehnyt ystäväni 

Tauvonpaikan Kaisu. 

Käypä kurkkaamassa, 

millaisen kassin hän tekaisi. (Klik)

Oltiin samaan aikaan 

samoissa puuhissa, 

toisistamme tietämättä. 

Kivi auringossa - kassi kevätpäiviin

 

Onpa viime aikoina ollut mahtavia aurinkoisia kevätpäiviä. 

Eilen kuitenkin saatiin myrskyinen päivä, 

jolloin tuuli vonkui nurkissa

ja lennätti uutta lunta 

ihan nietoksiksi asti. 

Se ei ollut hiihtopäivä. 

Se oli ompelupäivä. 

Ompelin itselleni keväisen työkassin. 

Nimesin sen kankaiden mukaan 

"Kivi auringossa". 

Kassin kankaat ovat jämäkkää markiisia. 

Kantohihnoista tein sen mittaiset, 

että kassin voi heittää olalle. 

Kassin edessä on iso tasku

ja sisäpuolella pienempi 

vetoketjullinen tasku. 

Tulipa siitä ihanan aurinkoinen työkassi. 

Taidan ottaa käyttöön heti huomenna. 

Tänään on kuitenkin vapaapäivä. 

Aurinkokin paistaa niin kutsuvasti ladulle, 

että taidan vastata myöntävästi

ja lähteä hiihtelemään 

parin välipäivän jälkeen. 

Kevätauringon voimauttauvia säteitä Sinun päiviisi!

❤❤❤

Kassin kaava on Unelmallisen Olkalaukku. 

Samalla kaavalla olen tehnyt kaksi muutakin kassia, Klik ja Klik. 

Kaavan mukaan kassiin tulee vuori, 

mutta itse jätin sen pois. 

Kaavasta poiketen laitoin sisälle pienen vetoketjutaskun. 

Kantohihnat mittasin itselleni sopiviksi.

Kassin kangas on Marimekon keltainen, yksivärinen markiisi

ja taskukangas Marimekon Kivi-kangas. 

Myös se on markiisia. 

Hilla-laukku

Ihanan pehmeä, 

huopainen, 

hillan keltainen

- sellainen on uusi olkalaukkuni. 

Käsinompeleet on ihan vinksin vonksin, 

mutta muuten se on oikein mainio. 

Ja varmasti pääsee käyttöön heti huomenna.

Tein Hilla-huopalaukun 

valmiin tarvikepaketin materiaaleista. 

Tällaista paksua huopaa en ollutkaan koskaan 

aiemmin työstänyt.

Olisihan koristeompeleet voinut ommella koneellakin, 

ja silloin ne varmasti olisivat olleet särmät ja suorat, 

mutta minä tein tämän ihan ohjeen mukaan. 

Kerrankin, 

sillä yleensä sävellän ja sovellan. 

Huikean aurinkoinen viikonloppu on takana

ja työviikko kolkuttelee ihan ovella. 

Mukavaa viikkoa Sinulle!

❤❤❤

Hilla-huopalaukun tarvikepaketti on 

Tuulia Designilta. 

Paketti sisältää kaiken muun tarvittavan, 

mutta neula ja sakset puuttuvat. 

Unelmallinen olkalaukku

 

Ompelin kassin, 

olkalaukkumallisen,

ihan unelmallisen. 

Ensin oli kaava, 

Unelmallisen Olkalaukku. 

Sitten olivat kankaat: 

Marimekon

Siirtolapuutarha ja Muija. 

Pintakankaan ja vuorin väliin laitoin

 vahvan laukkuhuovan, 

joten kassista tuli tukeva. 

Kassin sisälle

tein vetoketjullisen taskun

avaimia ja lääkkeitä varten. 

Kaavassa ei ollut sisätaskua, 

mutta sellainen on helppo itse lisätä vuoriin.

Kaavasta poiketen

kehitin laukkuun myös näppärän kiinnityssysteemin. 

(Samanlaista kiinnitystä olen käyttänyt myös keittiöpyyhkeissä, Klik)

Laukun voi siis sulkea 

joustavan hiuslenkin ja napin avulla.

 

Tulipa siitä mieluinen olkalaukku. 

Se pääsi jo kaupunkilomalle Ouluun

ja varmasti se on oikein oivallinen työkassikin, 

kunhan loma loppuu muutaman viikon päästä. 

Vielä kuitenkin jatketaan lomailua. 

Ensi viikoksi on luvattu vähän viileämpiä kelejä. 

Se saattaa tarkoittaa ompeluviikkoa.

Pari lomareissuakin on vielä edessä. 

Jospa niillä reissuilla saisin kuvattua valmistuvia ompeluksia. 

Nautitaan kesästä.

Onnen hetkiä heinäkuuhusi!

Joulumuorin käsilaukku - 14.12.

 

Joulukuun neljästoista päivä. 

Miltä Sinun mielestäsi näyttää Joulumuorin käsilaukku?

Minusta se näyttää juuri tältä, 

millaisen ompelin itselleni töihin. 

Ihania tilkkuja, 

kauniita värejä, 

sydämellisyyttä. 

Tein tästä laukusta vähän isomman kuin aiemmat vetoketjupussukkani. 

Tänne mahtuu hyvin kaksi puhelinta, lompakko ja auton avaimet. 

Niin, ja tuo olkahihna on kierrätetty kokonaan ostoisesta laukusta. 

Ai, että tykkään tästä!

Sydämellistä maanantaipäivää Sinulle!

❤❤❤

Pst! 

Jos et vielä eilen osallistunut arvontaani, 

niin se on yhä edellisessä luukussa auki, 

jos nimittäin haluat osallistua. 

(Klik)

Tukiraudallinen vetoketjupussukka

Kiva kokeilla aina jotain uutta. 

Jos ei edelliskertainen tiimalasikantapää oikein onnistunut, 

niin tämänkertainen tukiraudallinen vetoketjupussukka sen sijaan onnistui. 

Ostin itselleni lyhyen pätkän Marimekon Muijaa

palkinnoksi asiallisesta käyttäytymisestäni magneettikuvauksessa. 

Miten sitä voikin jännittää sellaista laitetta etukäteen? 

Palkitseminen on aina hyvä vaihtoehto. 

Tukiraudat sen sijaan ostin kesällä lomareissulla. 

Ihan vain siksi, etten ollut sellaisia koskaan käyttänyt. 

Nyt päätin yhdistää Muijan ja tukiraudat. 

Tällainen pussukka siitä tuli. 

Tai oikeastaan olkalaukku, 

mutta pussukaksi minä näitä sanon. 

Minulla täällä loma jatkuu. 

Tänä iltana palaamme lomareissulta kotiin. 

On ollut hyvä loma tähän asti. 

Loppuloma kotoillaan. 

Taidan heti huomenaamuna ostaa 

pöydälle kimpun kukkia 

ja suunnitella ompeluhommia. 

Ainakin huppari on tilauksessa. 

❤❤❤

Ps. Hyvät ohjeet tukirautojen ompeluun löysin 

Ullakan sivulta tukirautojen käyttöohjekohdasta. (Klik)

Uusi vanamoinen työlaukku

Ompelin itselleni uuden työkassin. 

Vanhakin oli vielä ihan hyvä, (Klik)

mutta vaihtelu virkistää. 

Jo kesäloman alussa, 

Helsingin reissulla, ostin

kankaan työkassia varten. 

Katselin kaavoja 

ja mietin mallia. 

Päädyin kaavattomaan, 

yksinkertaiseen 

olkalaukkuun. 

Helppoon siis.

Laukun koon valitsin sen perusteella, 
että mukana kannettavat mahtuvat sinne hyvin. 

Sopivan kokoisessa kassissa

 tavarat pysyvät järjestyksessä

ja "hukkaneliöitä" ei jää. 

Olkahihnaan ompelin pehmikkeen. 

Se olikin oikein hyvä oivallus. 

Laukkua on mukava kantaa, 

vaikka siellä olisi joku 

raskaampikin tavara. 

Työlaukku pääsi huilaamaan 

yhdeksi viikonlopuksi

Jyväskylään, 

kun Ystäväni Rusetiinan 

kanssa siellä vietimme rentoa

"kurkut silmillä"-lomaa. 

Totesin, 

että uusi työlaukku 

on näppärä olkalaukku 

pienelle kaupunkilomallekin. 

Vielä kaksi työpäivää

ja sitten taas rentouttava viikonloppu.

Miten tuntuu, 

että aina on maanantai tai perjantai?

Viikot menevät niin vauhdilla. 

❤❤❤

Käyttämäni kangas on on Nuppu Printin Vanamo-panamaa. 

Ompelin kassin sisään kaksi taskua:

toisen etukappaleeseen, 

toisen taakse. 

Kuvat, 

joissa itse olen mukana, 

ovat Rusetiinan nappaamia. 

Kiitos Hänelle!

❤❤❤