perjantai 31. tammikuuta 2025

Kotini vanhin esine



Uusi vuosi ja uudet haasteet. 
Olen vähän etsivällä silmällä 
katsellut itselleni tälle vuodelle
jotain mukavaa haastetta. 
Päädyin kuvaushaasteeseen. 
(Pst! On minulla yksi käsityöhaastekin, 
mutta esittelen sen sitten, 
kun saan sen käyntiin.) 

Kuvaushaaste löytyi Kristiinan blogista. 
Hänen bloginsakin on minulle uusi tuttavuus, 
mukavantuntuinen sellainen. 
Tammikuun haasteena oli kuvata ja esitellä 
kotini vanhin esine. (KLIK)

Katselin kotiamme
ikäsilmälasien läpi. 
Kodissamme on aika paljon 
esineita ja asioita 1940- ja 1950-luvuilta. 
Yksi huonekalu on kuitenkin 1920-luvulta (ehkä). 


Se on sänky, 
jonka olen ostanut kirppikseltä,
jossa lapsemme ovat vuorollaan nukkuneet,
joka edelleen on parisänkymme vieressä, 
mutta jossa ei enää nuku kukaan. 
Paitsi Kuopus sairaana ollessa. 


Se sänky on vanha renginsänky. 
Se on kapea.
Pituutta siihen kuitenkin saa mukavasti. 
Kyllä siinä on varmasti rengille uni maistunut pirtin perällä
tuhdin iltapalan jälkeen, 
kun töitä on ensin paiskittu iltamyöhäiseen saakka. 


Sänky on jonkun taitavan käsityöläisen tekemä. 
Arvostan sitä. 
Uutta maalia sänky on saanut varmasti pintaansa
1920-luvun jälkeenkin, 
mutta liitokset ja puuosat ovat pysyneet kuosissaan. 



Tykkään tästä sängystä, 
vaikka en sen historiaa tarkemmin tunnekaan.
En raaski siitä luopua, 
vaikka sille ei enää vakituista käyttäjää olekaan. 


Tämä on ehkä kotimme vanhin esine. 
Sitä kannattaa säilyttää jo senkin vuoksi.


Viime tipassa ehdin osallistua tammikuun haasteeseen. 
Huomenna on jo helmikuu. 
Iloa viikonloppuusi!



*****

Sängyn päälle on nakattu tekemäni tilkkuviltti. (KLIK)
Seinällä on tekstaamani huoneentaulu. (KLIK)


perjantai 3. tammikuuta 2025

Katsausta menneeseen ja tulevaan

 


Vuoden vaihtuessa on 
hyvä hiukan katsella taaksepäin
ja luoda sopivasti suunnitelmia 
tulevalle vuodelle. 


Ihan mielenkiinnosta olen tutkinut dataa,
jota löytyy blogini tilastoista. 
Muutaman välivuoden jälkeen tein taas blogin joulukalenterin. 
Ajattelin pitää sitä ihan omaksi ilokseni. 
Se on kuitenkin selvästi ilahdutti monia muitakin. 
Blogin sivuja oli joulukuun aikana avattu noin 12000 kertaa. 
Pikku Akan Tilkkuvakalle se on paljon.
Se on merkittävästi enemmän kuin muina kuukausina
kuluneena vuonna.
 

Joulukuun suosituin sivu opastaa
suodatinpussipallojen tekemiseen, 
KLIK.


Joulukalenterisivuista suosituin oli jouluaatonpostaus. 
Se oli kuitenkin vasta kuudenneksi avatuin sivu joulukuussa. 
Kaikkein useimmin oli käyty katsomassa Kuusenpallo-postausta.
Muut kärkipaikat menivät erilaisille pussukkaohjeille.

Suosituimmat pussukkaohjeet löytyvät täältä: KLIK ja KLIK


Koko vuoden ajalta ylivoimaisesti eniten avattiin
Vyölaukku-postausta, 
yli 3000 kertaa. 
Sen jälkeen tulevat taas edellä mainitut pussukkaohjeet. 

Vuoden suosituin postaus löytyy täältä, KLIK



Koko blogiuran aikana ylivoimaisesti suosituin juttu on ollut 
Hiusdonitsi-postaus, 
josta löytyy myös teko-ohjeet. 
Se on avattu yli 30000 kertaa. 
Sen vanavedessä tulevat Narureppu-ohje KLIK 
ja jo aiemmin mainitut pussukkapostaukset. 

Blogin kaikkien aikojen suosituin postaus on
hiusdonitsien teko-ohje, KLIK


Mitä tästä voimme päätellä?
Erityisesti blogissani kiinnostavat
erilaiset DIY-ohjeet. 


Viime vuonna "lanseerasin" 
Jämät ja jemmat käyttöön -haasteen, 
#jämätjajemmatkäyttöön.
Hastagia voi edelleen käyttää. 
Kuluneen vuoden aikana olen arponut 
haasteeseen osallistujille 
muutamia pikku palkintoja
kiitokseksi siitä, 
että lähditte mukaan. 
Se ilahdutti minua. 


Itse olen aloitellut uutta käsityövuotta
korjausompeluilla ja parilla kierrätystyöllä. 
Niiden teemojen ympärillä toivoisin 
alkaneena vuonna olevan yhä useammin.
Jo vuodenvaihteessa
ompelin tarpeeseen nipun hiusdonitseja
  pojan puhkikuluneista collegehousuista.


Juuri ennen joulua valmistui myös kiva kierrätystyö, 
viimamakkara. 
Sen tein lahjaksi Rakkaalle Serkulleni
vanhaan rintamamiestaloon, 
jonka oven alta pakkanen yrittää hiipiä huoneeseen. 
Seuraava viimamakkara on jo työn alla. 
Viimamakkaraan käy hyvin täytteeksi tekstiilijäte. 


Viimamakkara on saanut nimekseen Pieni elefantti. 
Se estää pakkasen pääsemistä sisälle. 
Kuva on Serkkuni ottama. 



Tästäpä on hyvä jatkaa. 
Tiedän, että varmuudella innostun taas
erilaisista somen kässähaasteista.
Veikkaan myös, että monet käsityöni ovat sitä
tuttua, vanhaa sarjaa: 
helppoa, nopeaa ja näppärää. 


Toivon Sinulle 
onnellista vuotta 2025! 
Olkoon se pullollaan 
iloa, rakkautta, 
terveyttä,
lämpimiä ajatuksia, 
välittämistä, 
kiireettömiä hetkiä,
mukavia puuhia
ja sopivasti käsitöitä.

❤❤❤