Pupuhuppareita

Joskus on kiva olla jotain muuta 

kuin mitä oikeasti on. 

Tänään olin pääsiäispupu. 

Pääsiäispupuilusta innostui myös Kuopukseni.

 Ja mihin tämä pupuintoilu sitten perustui?

Oppilaskunta oli toivonut, 

että kiirastorstaina kaikki pukeutuisivat 

alkavan pääsiäisloman kunniaksi pääsiäisesti

eli trulliksi, tipuksi, pupuksi tai vaikkapa pääsiäismunaksi. 

Ilokseni sain siis ommella kaksi pupuasua. 

Ensin ompelin itselleni ja sitten vielä Kuopukselleni. 

Molemmat hupparit ompelin oman kangasvarastoni jemmoista. 

Oman hupparini tein joustocollegesta

ja Kuopuksen hupparin hurautin oikein paksusta collegesta, 

jonka nurjapuoli oli harjattu pehmeän pörheäksi. 

Kankaan nurjapuoli pääsikin esille Kuopuksen 

hupparin taskussa ja hupun ulkopinnassa. 

Omassa hupparissani nurjapuoli näkyy 

rinnuksen tekstissä. 

Just hyvä! ❤

Omaan huppariini jemmoista löytyi 

ihanan pehmeät litteät nauhat, 

kauniit metalliset nauhanpäät ja 

veikeät tähtisirkkarenkaat.

Lisäksi hihansuihin hyödynsin pienet resoritilkut, 

joita piristin pätkällä hupparikangasta. 

Hupparin helmaan tein kivat kiristyssysteemit. 

Kuopuksen kanssa sovittiin, 

että hänen hupparinsa korvat irrotetaan pääsiäisen jälkeen. 

Näin hupparille on käyttöä tavallisessakin arjessa. 

Omassa hupparissani korvat saavat roikkua työarjessakin. 

Aika mukava oli lymyillä päivä 

hupparin hupun suojassa. 

En nyt oikeastaan enää yhtään ihmettele, 

miksi teinit tykkää kulkea huppu päässä. 

Huppu on ihana turvavaate. 

Ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille

blogissani piipahtaville! 

Sopivassa määrin 

auringon paistetta,

suklaamunia,

liikuntaa

ja lepoa!

Pääsiäisen iloa!

*****

Kuopuksen hupparin kaava on Ob 1/2019, koko 150cm ilman saumanvaroja.

Oman hupparin kaava on muokattu useammasta kaavasta itselleni sopivaksi. 

Tähtisirkkarenkaat on Kimmiltä. 

#jämätjajemmatkäyttöön 

 

Lentääkö lepakko päivällä?

Hämärtyvässä illassa

lepakko suhahtaa pään yli vauhdilla.

Toisen ja kolmannenkin kerran.

Päivällä lepakko nukkuu.

Vai nukkuuko?

Varmasti näin sen kurkkivan navetan oven raosta.

"Kurpitsa vai kepponen?"

"Kepposet saattaa olla pahoja.

Valitse kurpitsa!"

Valitsen kurpitsan.

"Mun siivet ei oo nahkaa, 

ne on pehmokangasta ja vanhaa housua.

Niissä on reikäkin siiven sisällä."

kikattaa lepakko.

"Ja silmillä on naamari. 

Se saattaa pelottaa pimeässä.

Eikä kukaan tunne mua.

Ja mä tunnen kaikki."

"Tämän kurpitsan mä olen ite kasvattanut

kasvihuoneessa.

Tästä piti tulla jättiläinen, 

mutta tulikin tällainen lepakon taskuun sopiva."

*****

Tein pikaompeluksena

Eskarilaiselleni koulun halloween-tapahtumaan

siivet kaksista vanhoista housuista:

omista velourpöksyistäni ja pojan collegeista.

Pipo ja naamari on yhdistetty toisiinsa ompelemalla, 

ettei naamari tipahda kovissa lennoissa.

Naamari on kaksinkertainen,

kankaana college ja välissä tukikangas.

Niin, pikaompeluksena tosiaan.

Kaksi tuntia suunnitelun aloittamisesta

roolivaate oli valmiina.

Housut on tehty jo aiemmin, 

pohjalla on Ottobren Mock Denim-kaava.

Lahjoja Sankareille

Juhannusviikonloppu, 

juhlallisuuksia täynnä.

Velipojan uusi koti valmiina.

Kummipoika tasan neljä vuotta.

Ja kummitytön kakussakin palaa neljä kynttilää.

Onnea heille kaikille, 
Sankareille!

*****

Velipojan perheen uuteen kotiin ompelin 

trikootilkuista pyllynalusia saunaan.

Samanlaisia ompelin aiemmin omaan saunaamme(klik).

Ne ovat olleet lasten suuria suosikkeja.

Hyviä löylyjä!

*****

Kummipoika kävi keväällä kylässä. 

Sanoi: "Mulle pitäis tehdä uusia paitoja kesäksi."

Katselimme yhdessä kankaita. 

Lupasin, että saa itse valita kankaat paitoihinsa.

Äitinsä sanoi: "Kaksi riittää hyvin."

Poika vastasi: "Haluan monta, 

kun täällä on kaikki mun suosikkikankaat."

Tein kaksi t-paitaa ja yhden pitkähihaisen.

Kovasti toivepaidat hymyilyttivät Sankaria.

Salkussa voi säilyttää aarteita.

*****

Kummityttö puolestaan elää prinsessavaihetta.

Hänelle ompelin vanhasta huivista ja 

kirpparilta löytyneestä verhosta

prinsessaleikkeihin uuden mekon.

Vaaleanpunaista, kimallusta,

tylliä, pitkiä helmoja, 

hapsuja, ruusuja.

Voiko olla prinsessamaisempaa!

*****

Monta syytä juhlia.

Bonuksena mummulareissu.

Se oli mukava juhannus!

MURRR - leijonat liikenteessä

Metsässä vilahtaa

keltainen turkki. 

Puun takaa heilahtaa

oranssi harja. 
Ärjähtelee.
Pitkäkyntinen, 
terävähampainen.

Leijonalla on mukanaan
pieni pentu, 
karvaturri, 
nappisilmä,
nöpönenä.
Utelias.

Yksi hännän huiskaus

- ja leijona pentuineen on kadonnut. 
Metsänsiimekseen.

Leikkeihinsä.



*****



Leijonan harja on napeilla hupussa kiinni.
Harja on tehty askarteluhuovasta.
Korvat on väritetty kangastusseilla.
Hännän voi laittaa olkatampin alle parkkiin.
Tämän työn tein Jussi-kisan(klik) päätösompeluksena.
Viimeisessä työssä piti olla 12 elementtiä:
resori, poimutus, tasku, reikä, nauha, halkio, vetoketju, 
kangasväri, hiuslaskos, tamppi, nappi ja hapsut.

******

Käsinukkeleijonan olen tehnyt 

parikymmentä vuotta sitten

opiskeluharjoituksena. 

Turkki on tehty ryijypistoilla 

ja maha sekä kasvot levyhuovutuksella. 

Tassuissa on revinnäiskirjontaa, 

mutta sepä ei valitettavasti juurikaan näy,

pikkusen pilkahtelee vain turkkilankojen lomasta.

*****

Keijukainen

Liihottelee, 

liitelee, 

sipsuttaa, 

sipisee.

Siiven suhinaa, 

taikasauvan tärinää, 

sulosanojen supinaa,

herkullista hykerrystä.

Keijumaista menoa.

 

Kuusista voima,
tuulesta vauhti, 
kukista kauneus, 
auringosta välke.


Siitä on pieni Keiju tehty.



******

Tässäpä vielä pieniä yksityiskohtia keijupuvusta.
Tein puvun Jussi-haasteessa(klik), 
jolloin aiheena oli kaksiosainen asu, 
joista molemmista osista piti löytyä 
resori, poimutus, tasku,reikä, nauha ja halkio.

 

Puku on pääosin ommeltu kierrätysmateriaaleista.
Pukuun pääsivät ainakin pitsinen verho, 
valkoinen ja sininen lakana sekä nippu lettinauhoja  . 
Siivet ja taikasauva on ostettu talvella H&M:stä.

Lennä, lennä leppäkerttu

Kevät on tullut.

Aurinko kuuma,

lämmön huuma.

Lintujen lennot,

 perhoset hennot.

Ötökät, 

itikat,

toukka ja mato.

Ja kato!

Leppäkerttukin.

Näin,

kuinka se lenteli,

lenteli ja liiteli.

Mukana Kertulla oli pojat pienet,
melkein kuin minikärpässienet.
Tarrasivat lujasti kiinni nilkasta,
sen verran ensilento oli vilkasta.

Välillä Leppäkerttu halasi kuusta suurta,

sitten pikaisesti jo etsi kotipuun juurta.

Lopulta löysin sen ison kiven päältä,

uni maistui varmaan kesäsäältä.

*****

Tein leppäkerttuviitan joustofroteesta .

Viitta on kaksinkertainen, 

pilkut ovat vain toisella puolella.

Yläaukko on suuri, 

ja se on ommeltu keskikohdasta umpeen. 

Kädet pujotetaan yläaukoista viitan sisään (kaarevat nuolet).
Viitan sivut ja alareuna on ommeltu kiinni. 

Sivujen yläreunoissa on käsien ulostuloaukot (suorat nuolet).

Pilkut on aplikoitu trikoosta.