Nyt syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee.
Toinen kynttilä on rauhan kynttilä.
Tervehdys itsenäisyyspäivän iltaan!
Sain aamulla herätä
lapsuuskodistani.
Vanhemmilleni,
Talvisodan aikana syntyneille ,
itsenäisyyspäivä on merkityksellinen.
"Ensin on joulu ja pääsiäinen,
sitten kolmantena itsenäisyyspäivä",
totesi Äitini aamulla.
Puheet kääntyivät sodan aikaan
monta kertaa.
Ja kiitollisuuteen,
että nyt on rauha.
Isäni muisteli varusmiesaikojaan.
Maanpuolustustahto oli ollut korkealla.
Sodan varjo ulottui silloin vielä vahvana mieliin.
Isänmaa haluttiin säilyttää itsenäisenä.
Isäni käveli kirjakaapilleen.
Hän palasi sieltä pieni kirjanen kädessään:
"Oulun varuskunnan virsikirja
- tämän olen halunnut säilyttää muistona
armeija-ajasta."
Yhdessä sitä selasimme.
Tärkeä hetki.
Muistot koskettivat sydäntä.
"Siunaa ja varjele meitä,
Korkein kädelläs."
Se on ollut tärkeä rukous silloin,
ja on se tärkeä tänäänkin.
Itsenäinen kotimaa ei ole
itsestäänselvyys.
Toivotan Suomelle pitkää rauhan aikaa
ja Sinulle hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!
❤❤❤
"Ei laaksoa,
ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien."
"Petteri vois nenässään
valon tuoda pimeään..."
Kyllä onkin todella pimeää,
mutta mitä ihmettä tämän oven takana tapahtuu?
"Joulu on taas,
joulu on taas..."
"Reippahasti käypi askeleet,
äidin hommat on niin kiireiset"
- ja opettajan varsinkin.
On tekemättömät sivut ja saavuttamattomat tavoitteet,
on arvioinnit ja joulujuhlavalmistelut,
on viimeiset kokeet ja jouluaskartelut,.
Ah, ne askartelut!
"Joulu tarttuu käpälään,
joulu tarttuu tassuun,
joulu tarttuu siipisulkiin,
joulu tarttuu massuun."
---
Ja arvaa, mikä myöskin tarttuu?
Liisteri!
Ai että!
Käpälään, tassuun ja massuun
tarttuu jos jonkinmoista
sanomalehtisuikaletta ja maalarinteippitolloa,
kun pulloa liisteröidään sanomalehtisuikaleilla tontuksi.
Mutta tekemisen ilo
- se ihan hykerryttää.
Ja valmis työ palkitsee.
"On villiä melskettä,
helinää helskettä
pienten tiukujen"
- ja totta puhuen
välillä isompienkin.
"Hän urkkii,
kurkkii ja vakoilee.
On hällä kuulolaitteet ja kiikarit,
ja kaikki poikaviikarit hän tuntee ennestään..."
Mutta ihmeesti ne viikarit
innostuu vielä laskemaan ja lukemaan,
sekä kirjoitustehtäviä ratkomaan.
Ja sadun lumo,
se iskee aina uudestaan.
"... on hiirellä lapsia mukanansa kaksikymmentäkuus."
"Pikkuinen tonttu se hiipi näin,
jalassa tossut väärinpäin."
Ja monena päivänä vieläpä märkänä,
kun vettä vain sataa,
vaikka lunta on tilattu.
Mutta ei ne märät sukat
paljon hidasta.
Niillä on kiva sutia
jälkiä luokan kivilattiaan.
"Tip tap
tip tap
tipe tipe tip tap
tip tip tap."
Nyt olen arviointikeskustelut pitänyt
ja luokassa saanut hommat hyvälle mallille.
Joulujuhlaohjelmaharjoituksetkin ovat aluillaan.
Tonttulakki on sujautettu päähän.
Kiireen ja hässäkän
heitin roskakoriin.
Tästä se joulu alkaa.
"Hiljaa, hiljaa
joulun kellot kajahtaa."
Ainakin mielessä.
❤❤❤
Kuvassa olevat valmiit pullotontut
ovat minun aiemmin tekemiäni.
Tämän vuotiset tontut ovat vielä kesken.
Näiden teko-ohje löytyy täältä, KLIK.
Kanssani samassa kuvassa on aiemmin syksyllä
virkkaamani pingviini.
Se on luokan maskotti.
Siitä löytyy juttu täältä, KLIK.
Mikä se on?
Se on paperin sisällä piilossa.
Paperi on kiiltävän kaunis ja rapiseva.
Sisus on makean herkullinen.
Mikä se on?
No, joulusuklaa tietenkin.
****
Mikä se on?
Se on sokeripintainen.
Se on vihreä pieni pallo.
Se on marmeladisen houkuttava.
Mikä se on?
No, Vihreä kuula tietenkin.
****
Mikä se on?
Se on kuin mokkapala.
Se on on kuin Kinderpiirakka.
Se maistui ihan Vihreälle kuulalle.
Se vie kielen mennessään.
Mikä se on?
No, Vihreäkuulamokkapala - tietenkin.
Tein vihreäkuulamokkapaloja
ensimmäisen adventin päiväkahville.
Ihan herkku!
Minkälaista uutta jouluherkkua
Sinä meinaat testata tänä vuonna?
Vai pitäydytkö vanhoissa tutuissa?
Tämän herkun resepti löytyy Instagramista
withchocolatechips-tililtä.
Tarvitsen silmän iloa.
Nautin kauneudesta ympärillä.
Ilahdun pienistä yksityiskohdista.
Keittiön lipaston päällä jouluasetelma
ehtii muuttua
monta kertaa
joulun alla.
Kuuset saatetaan istuttaa toiseen kohtaan.
Taloihin voivat muuttaa asukkaat.
Hyasintit ehkä kasvavat ulos ruukustaan.
Tonttukin voi lähteä
tarkkailupuuhistaan muihin hommiin.
on seinävaate:
"Tule joulu kultainen".
Sen sanoma on tärkeä.
Minun jouluni ei tarvitse olla
kultainen ja kallis,
euromäärillä mitattava.
Toivon jouluni olevan kultainen,
rakas, onnellinen, lämmin ja lempeä.
Miten yhdellä sanalla voikin olla
kaksi niin eri merkitystä?
❤❤❤
Kuuset olen tehnyt jo aiemmin.
Niistä löytyy juttu täältä, KLIK
ja täältä, KLIK.
Seinävaatteesta on juttua täällä, KLIK
Joulukalenteri on kuin
vintin portaat.
Yhtä yllätyksellistä,
mitä miltäkin askelmalta löytyy.
Varmaa kuitenkin on,
että aina jotain löytyy.
Aika usein jotain tavanomaista.
Joskus jotain yllättävääkin.
Mitä ihmettä portaiden nurkassa
tänään lymyää?
Siellähän kurkkii kolme tonttua
kahden kuusen katveessa.
Ja pilkistää sieltä suuri ruskea talokin,
jossa on paljon
omituisia luukkuja.
Jos jäisin tähän vakoilemaan,
näkisin, kuinka
Keskimmäinen Poikani
menisi talon luokse,
kumartuisi kakkosluukun kohdalle,
nappaisi suklaan suuhunsa
ja jatkaisi matkaa vinttiin opiskelemaan.
Hänen toiveestaan täytin talon luukut
tummalla suklaalla.
Nuorempi Poikani halusi ostoisen karkkikalenterin.
Hän on taitaa olla siinä iässä,
että ostoinen on parempi,
(koska se on kalliimpi
ja kalliimman täytyy olla parempi). 😊
Ja sellainen on kavereillakin.
Sellaisen kalenterin hänelle ilomielellä soin.
Kiva toteuttaa pieniä toiveita.
❤❤❤
Onko Sinulla joulukalenteri?
Minulla on kaksi aivan erilaista.
Saatan joku päivä niitä "vilauttaa".
Niistä molemmista on sekä iloa että hyötyä.
Arvaatkos, millaisia minun joulukalenterini ovat?
❤❤❤
Punaharmaat tontut ovat Tyttäreni virkkaamia.
Tuntui melkein juhlalliselta laittaa
adventin aattoiltana valkoiset kynttilät
kynttilätarjottimelle odottamaan seuraavaa aamua.
Aamuhämärässä sytytän ensimmäisen kynttilän.
Askel kohti joulua on otettu.
Toivon kynttilä on syttynyt.
Miten paljon sitä ihminen toivookaan?
Toivoo itselle,
toivoo toiselle,
toivoo tutulle ja tuntemattomalle.
Toivoo rauhaa,
toivoo terveyttä,
toivoo iloa ja pitkää ikää.
Toivoo haaveiden täyttymystä,
toivoo unelmien kestämistä.
Toivoo toivoa,
toiveikkuutta,
toivon näköaloja.
Illalla talo hiljenee.
Adventtikynttilöiden juurelta herkut on syöty.
Rakkaat adventtivieraat ovat palanneet kotiinsa.
Hetken istun hämärässä ja toivon.
Toiveet ovat pieniä ja isoja.
Toiveet kääntyvät joulun aikaan.
Toivon, että meidän joulustamme tulisi meidän näköisemme.
Toivon, että kaikkea tekemistä värittäisi tekemisen ilo.
Toivon, että kiire ei kiristelisi hampaitaan.
Toivon lempeää adventin aikaa
Sinulle ja itselleni.
Toivon.
