Mekko ja syntymäpäivät

"Arkimekko,

semmosen minä melkein tarvisin."

Neiti ilmoitti syntymäpäivänsä kynnyksellä.

Mekon kankaana on ihanan pehmeä joustofrotee, 

kaavana Ottobren (6/2012) Peilisalimekko, koossa 128,

miehustassa muutama timantti

ja helmassa pitsi.

Kuulemma täydellinen mekko juhlia

seitsemänvuotissyntymäpäivää.

*****

Synttäreitä vietettiin moneen otteeseen.

Kotiväen kanssa oikeana päivänä,

Kummien kanssa viikonloppuna

ja Kavereiden kanssa koulun jälkeen 

arkisena torstaina.

Herkkuja oli monen sorttisia, 

Neidon toiveiden mukaisia.

Oli suolainen pizzapöytä, 

vilvoittava jäätelöbaari

ja suloisen sokerinen namupöytä.

Tunti istuttiin pöydässä

ja toinen tunti leikittiin.

Ilmassa oli paljon 

sipinää,

supinaa

ja säpinää

kikatuksella säestettynä.

Oikein onnistuneet kemut!

Villaa Vauvalle

Kylmä sää,

paleltaa.

Paleleeko Pientä?

Ei ainakaan enää.

Villaneulosta.

Kasvunvaraa.

Mahtuvat hihan sisään pienet sormet ja 

lahkeisiin uppoavat pikkuruiset varpaat.

*****

Lakin ja kaulurin kaava löytyy OB 4/2004

ja haalarin kaava OB 6/2013.

Lakin ja kaulurin vuorina on valkoinen velour.

Haalariin laitoin neppareiden tilalta vetoketjun ja 

normaalin pääntiekanttauksen tilalta vähän korkeamman resorin.

Popcorn-matto

Huoh, 

remontti on ohi!

Nyt Punaisessa Mökissä 

on uusi vessa,

sauna ja 

kylpyhuone.

Ja kylpyhuoneessa 

tämän juhlavan tilanteen kunniaksi 

uusi Popcorn-matto.

Evakossa oli aikaa virkata,
kun jouduin olemaan 
erossa ompelukoneistani.

Popcorn-maton ohjeen hoksasin aiemmin syksyllä Kotivinkissä(Klik).
Ohje on selkeä. 
Matossa vuorottelevat pylväät ja popcorn-nyppylät.
Ulkoreunassa kiertävät kiinteät silmukat.
Lankana en käyttänyt ohjeen mukaista Mopparia, 
vaan jotain löyhäkierteisempää nyöriä, 
jonka kaivoin löytölaarista
 Oulun Kädentaitomessuilta.


*****

 

Lisäksi laitan tähän 
muutamia kuvia uudesta kylpyhuoneesta:

Ihan totta, 

viimeisessä kuvassa raotetaan saunan ovea.

Saunasta lisää toisella kertaa.

Piuhat piiloon - seinälokerikko

Arjen luksus. 

Aamupalalla tuoreita marjoja,

päivällä mukava puhelu Ystävältä, 

illalla rauhallinen hetki ylhäisessä yksinäisyydessä,

yöllä riittävän pitkä uni.

Sitä se on minulle.

Luksuksen voi pilata pienikin asia.

Se, että kesken puhelun akku piippaa tyhjää.

Se, että puhelimen laturi on piuhoistaan sekaisin 

viiden muun laturin kanssa.

Se harmi on nyt selätetty.

Nyt on latureille kotikolot.

Tein seinälokerikon.

Koulupojan luksus on

kuppi kuumaa kaakaota 

ja riittävästi ilmaa jalkapallossa.

Neidille arjen luksus on 

Aku Ankka keskiviikkona

ja kimalletta paidassa.

Sujuva arki 

- se on parasta luksusta.

Mikä sinulle on arjen luksusta?

*****

Tällä ompeluksella osallistun 

Mallikelpoisen kolmanteen viikko-ompeluhaasteeseen.

Pst. Lokerikko pääsee siivouskomeron oveen, 

kunhan Punaisessa Mökissä remontti valmistuu.

Koulupojan housuja

Housupula

ja 

Koulupoika.

Pitää joustaa,

että voi pelata.

Pitää olla pehmeät,

etteivät kutita.

Ei saa olla värikkäät,

ettei näytä pellelle.

Pitää olla väljät,

mutta sopivasti.

Pehmeitä,

joustavia,

taskullisia.

Mieluisat.

Arjenharmaat 

kasvunvarahousut.

******

Tummempien housujen kaava: OB:n Mock Denim 4/2014 koko 128cm
Muutokset: 
* Vyötäröresori tehty yhdestä kappaleesta 
* nyöri korvattu leveällä kuminauhalla.

Vaaleampien housujen kaava: Season looks 3/2014 koko 128cm.
Muutokset: 
* Hieman kavannettu
* vyötärökuminauha korvattu resorilla ja nyörillä
* taskuissa vain yksi taskupussikappale
ja tikattu lahjekappaleeseen kiinni. 

Pompulahuivit

Joustava,

lämmin, 

pehmeä,

paksukin.

Pärekorineulos.

Kuin minä.

Pärekori.

Näyttää vanhanaikaiselta.

Täyttää paikkansa nykyajassa.

Pohja vahvasti maassa.

Tukeva taakkojen kantaja.

Tuntuu tutulta.

Omalta.

Vaahtokarkkisen hempeä,

untuvan keveä,

romanttinen pallero.

Joustamatonkin.

Vaaleanpunainen pompulanauha.

Sellainen minä en ole.

Otin vastaan haasteen

arvostamastani Mallikelpoinen-blogista.

Tämän viikon haaste on ommella 

jotain vastakohtaista,

jotain sellaista mitä minä olen

ja mitä en ole.

Tällainen siitä tuli. 

Pärekorin ja pompulan liitto.

Sopivasti lämmittää kylmiä syysviimoja vastaan.

Ja pienet kissanpennutkin pääsivät kaulalle. 

Suloiset! 

*****

Ompelin itselleni huivin pärekorineuloksesta. 

Huivin leveys on 140 cm. 

Huivin korkeus on 40cm. 

Pitkällä sivulla on vain saumurihuolittelu 

ja suoralla ommeltu käänne.

Lyhyemmillä sivuilla on lisäksi pompulanauha.

Neidin kaulahuivi on oikeastaan kauluri. 

Kaava on Ottobren 4/2014 Cosy Piece.

Kissakangas on joustavaa trikoota

ja takapuoli pehmeää velouria.

Neppareiden alla on kiinnisilitettävä tukikangas.

*****

Saapa nähdä, 

millainen on ensi viikon haaste. 

Hieman hidastaa ompelua

lopultakin Punaisessa Mökissämme alkanut remontti

ja evakkoon joutuminen.

Ompelukoneet jäivät Tilkkuvakan kanssa 

Vinttiin odottamaan remontin valmistumista. 

Kiekuuko aapiskukko?

Sain ompeluystävältäni kuvia. 
Vinkeäksi virikkeeksi,
ihastuttavaksi ideaksi,
ihanaksi inspiraatioksi.

Valitsin kolmesta kuvasta tämän:

Väriä, 

raitoja, 

kuin pyrstösulkia

hauskoja taloja vierivieressä,

linnunpönttöjä.

Sellaisia mielikuvia.

Tartun pyrstöön.
Pengon tilkkuvakkaa,

löytyy joka väriä.
Sommittelen.

Syntyy kukko.
Aapiskukko tietenkin.

Aapiskukko,

karttakeppi kädessään,

niin vanhanaikainen.
Arvovaltainen.

Aapiskukko astelee helmalle.

Pohjalla kaunokirjoitusta,

sitä mitä ei ensin meinaa mitenkään 

käsi osata koukertaa,

ja sitten kun osaa, 

kynä liukuu niin nopeasti,

että unohtaa tehdä kauniisti.

Aapiskukko asuu aapisessa.

Ekaluokkalainen on Aapisen kaveri.

Tai Aapisten, niin kuin meillä Punaisessa Mökissä.

Ensin hän tavaa,

tapailee sanoja,

nyt lukee jo vauhdilla.

Antaa sanojen virrata.

Nauttii.

(Ehkä tulee Emoonsa

ja pian keräilee Aapisia.

Toivon niin!)

*****

Aika monta kertaa muuten piti vaihtaa 

ompelukoneeseen lanka 

kukon pyrstösulkia ommellessa.

Se vaihtaminen ei ole mielipuuhaani. 

Vaihdoin silti.

Kannatti vaihtaa.