Pieni korjaushomma

Kyllä on sääskiä ja muita hytyköitä

riittänyt tänä kesänä.

Inisijät oikein harrastavat parveilua

suojaisella etuportaallamme. 

Aikaisemmin ovessa on ollut sellaiset rimpsut, 

jotka ovat estäneet pienten hyönteisten sisälle lentämistä, 

mutta tänä kesänä piti ottaa tiheämmät keinot käyttöön, 

ja hankimme magneettisen oviverhon. 

Eihän siinä tietenkään mennyt kuin tovi, 

kun joku pojistani ei malttanut raottaa magneettia, 

vaan puski ovesta läpi nuoruuden innolla.

Niinhän siinä kävi, 

että herkkä verho repesi. 

 

Parisen viikkoa olen suunnitellut korjaavani reiän. 

Ensin mietiskelin vaihtoehtona jesaria. 

Se olisi ollut kyllä nopea ja pitävä korjaus, 

mutta olisihan se ollut ruma,

kertakaikkisen ruma. 

Tänään päätin sitten #korjauskeskiviikon kunniaksi

korjata ratkenneen verhon tyylilleni uskollisesti. 

Ensin mietin liimakangasvaihtoehtoja, 

mutta sitten totesin, 

että silittäminen olisi haasteellista

enkä oikein tiennyt,

olisiko oviverho edes kestänyt kuumaa rautaa. 

Niinpä päädyin pieneen käsinompeluun. 

Korjaukseen tarvittiin pätkä pitsiä, 

samanmoinen palanen vinonauhaa

sekä yksi nappi. 

Ensin harsin reiän umpeen. 

Sen jälkeen pitkillä pistoilla ompelin 

harsinnan päälle pitsinauhan. 

(Valokuvassa pistot näkyvät paljon selvemmin

kuin todellisuudessa. 

Mutta kuva paljastaa, 

että vähän kiireisesti kursin pitsin paikalleen. :D )

Pitsin ompelun jälkeen, 

kiinnitin magneettiverho-oveen avauslenksun. 

Tämä on tarpeellinen erityisesti silloin, 

kun ulko-ovi on kiinni 

ja sisältä pyrkii ulos. 

Lenksun avulla magneettiverhoa saa raotettua, 

jotta ulko-oven kahvasta saa otteen. 

Lenksun ompelemisen jälkeen

somistin koko komeuden napilla. 

Ai, että!

Kylläpä kannatti korjata.

Ihan on ilo silmälle ja mielelle. 

Mitä sinä olet korjannut viimeksi? 

#korjauskeskiviikko

#jämätjajemmatkäyttöön