Virkattu reppu

Heinäkuun alussa listasin itselleni 

kaksi käsityöhaavetta

haaveheinäkuun kunniaksi:

1. Farkkuinen tilkkupeitto

2. Virkattu reppu

Helteet voittivat tilkkupeiton 1-0.

Ulkoilma voitti ompeluhuoneen samoin lukemin.

Tästä johtuen tilkkupeitto on vielä kesken. 

Sen sijaan helle ei ole estänyt virkkaamista

eikä virkkaaminen ole paikastakaan kiinni.

Toisen haaveen toteutuminen oli siis vain itsestäni kiinni.

Niinpä sitten olen virkannut automatkalla, parkkipaikalla, 

rannalla, kylässä, kotona.

Repuntekele oli matkaseuralaiseni kaikkialle, 

minne sitten meninkin.

Ja valmistuihan se.

Repun malli löytyy kesän 2017 Suuresta Käsityöstä (6-7). 

Mallista poiketen virkkasin repun yläosaan muutaman lisäkierroksen.

Vuoritin repun puuvillakankaalla. 

Laitoin kankaan tietoisesti nurinpäin, 

jotta pikkuruiset kukkaset voivat kurkkia virkkausrei'istä.

Lisäsin reppuun kaksi vetoketjullista sisätaskua, 

isomman lompakolle, 

pienemmän avaimille.

Vuoritin myös repun läpän

ohjeesta poiketen. 

Reppu on kovin kesäinen olemukseltaan. 

Aion sen kuitenkin valjastaa työkäyttöön 

kun taas koulun ovet pian avautuvat.

Jospa repun avulla saan kaapattua kesän mukaan.

Tältä lomalta reppuun sujahtaa talven varalle 

paljon auringon säteitä ja lämpöä, 

aallon loisketta ja varpaita polttavaa hienoa hiekkaa, 

matkamuistoja lähimaastoista, 

iloisia terveisiä ystävien kohtaamisista, 

rentoa mieltä ja hyvää tuulta.