lauantai 30. huhtikuuta 2016

Leikkihuoneen leijonatuolin kaverukset



Meillä on leikkihuoneessa tuoli,
jonka kuuluisi olla kaatopaikalla. 
Se ei kuitenkaan ole siellä, 
vaan leikkihuoneen nurkassa. 


Topakkuudessani määräsin,
kun yhteistaloutta Mieheni kanssa suunnittelimme,
ettei Hänen parvekkeellaan vuosikausia olleella 
tupakkatuolillaan
ollut sijaa meidän yhteiskodissamme.
Syy yksi:
- Se haisi hirveälle.
Syy kaksi:
- Meillä ei ollut parveketta.
Syy kolme:
- Meillä ei enää tupakoitu.
Syy neljä:
- Aika rumakin se oli.


Tuoli ei tullut muutossa.
Se tuli myöhemmin.
Salakavalasti, 
kun olin yksin reissussa
ja mies yksin kotona.


Se ei tullut sisälle.
Se oli kannettu kylmälle ulkovintille.
Piiloon!
Sitten tuli se päivä,
jolloin vinttiä alettiin rakentaa huoneiksi.
Vintti tyhjennettiin.
Ja näin sen tuolin. 


Niin, te arvaatte lopun.


Ruma se oli edelleen, 
mutta haju oli tuulettunut vuosien aikana pois. 
Rakennusmiehet ahkeroivat vintissä.
Minä tuolin kimpussa alakerrassa.



Pesin istuintyynyn.
Se oli toiselta puolelta vielä käyttökelpoinen.
Irrotin käsinojatyynyt. 
Niissä oli hyvässä kunnossa vain pehmusteet.
Verhoilijaksi minusta ei ole.
Päätin peitellä tuolin.
Ostin Ikeasta leijonanurkkaisen fleeceviltin.
Leikkasin leijonan irti
ja applikoin sen toiselle kankaalle.
Käsinojatyynyt päällystin irtotyynyiksi.
Leijonapeite on kestänyt vuosia.
Ja kestää edelleen.


Vanha istuintyyny tuli kuitenkin tiensä päähän.
Tein nyt uuden tilkkuisen,
vihreän sävyisen, 
eri materiaaleista.
Muhkean pehmeä!
(Samalla tekniikalla olen aiemmin tehnyt peittoja.
Täällä teko-ohje Klik.)


Samalla päivitin myös käsinojatyynyistä tehdyt pehmot.
Toisessa pehmossa tyyny on levällään,
toisessa taitettuna kaksinkerroin.


 Leijonan kaverina on norsu.
Harmaa littana, 
huiskuhäntäinen,
lerppukorvainen räpsyripsi.


Ja papukaija.
Tarkkasilmäinen, 
pitkänokkainen,
oranssisiipinen.


Yhdessä ne muodostavat kolmikon,
joiden seuraan on kiva istahtaa lukemaan.


Punaisen Mökin leikkihuone on 
värien suloinen sekamelska.
Ja välillä lelujenkin.


Leijonatuolin suosiosta on kilpaillut
pinnasängystä tehty pieni sohva. 
Keinuominaisuuden ja valaistuksen vuoksi 
leijonatuoli kuitenkin johtaa löhöilyssä 6-0.


Pääsiäisen alla bongasin 
nettihuutokaupasta ihanan,
ikivanhan verhokankaan. 
Käyttämätöntä pupukangasta kuusi metriä.
Oli saatava. 
Ja sainkin.
Verhohan siitä piti tehdä ihan heti. 
Ihan aarre!


Vappu on ihan justiinsa.
Tänään puhalletaan lisää ilmapalloja
ja paistetaan rosetteja siman kaveriksi. 
Näillä leikkihuoneen säännöillä kelpaa juhlia vappuakin.


Uutta mattoa leikkihuoneen lattia vielä kaipaa.
Kuteet on jo ostettu.
Pitäisi kaivaa vain iso virkkuukoukku esiin.
Ehkäpä kesän aikana...


Aurinkoista ja iloista vappua Sinulle!




19 kommenttia:

  1. Ihana leikkihuone! Oi että, tuo pinnissohva on niin soma ❤️ Ihan mahtavia ompeluksia jälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meidän leikkihuone on vähän sellainen "huvikumpu". Kaikkea sulassa sovussa. Itse aina ihastelen muiden harmoonisia, suunniteltuja, tyylikkäitä lastenhuoneita, joissa kaikki passaa kivasti yhteen. Meillä on semmonen suloinen sekamelskatyyli leikkihuoneessa (ja vähän muuallakin). Itsekin olen kovasti tykännyt tuosta pinnissohvasta. Siinä Eskaripoika monesti ottaa päivänokoset, kun tulee koulusta. :)

      Poista
  2. No sinä se keksit kaikkea hauskaa. Teidän huusholli näyttää kyllä paikalta jossa viihtyy ja voi olla rennosti. Pupuverho on kyllä hurmaava! Mukavaa vappua sinnekkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Sellaisen kodin olemme juurikin halunneet tehdä, rennon. :)

      Poista
  3. Samanlainen tuoli oli aikoinaan meilläkin,hajosi niin ei pääse laittamaan noin iloiseksi kuin sinun tekemäsi.Eläin tyynyt on kyllä tosi kivat.
    Meidän talossa on myös paljon väriä ,tykkään väreistä ja vaikka pojat on aikuisia on pikku mummutettava tuonut lisää väriä.
    Iloista ja kaunista vappua teille!
    T:Tytti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tytti! Minä ihmettelen, että miten tuo tuoli on kestänyt. Se on ollut lapsilla karusellina, avaruusaluksena, keinuna... ja meno on monesti ollut melko vauhdikasta. :)

      Poista
  4. No onpas tuolilla hausks tarina! :) Ihanat ompelukset, istuintyyny näyttää kyllä ihanan muhkealta!

    VastaaPoista
  5. Onpa tuolilla hauska tarina! Nyt se on ihanan uniikki :). Minäkin haluan joskus kokeilla tuollaista tilkkutyötä, nuo käsinojapehmot ovat muuten ihan huikea idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minullakin on yksi sinun tilkkutyöispis odottamassa vuoroaan. Se, missä ne kankaan reunat jäävät työn päälypuolelle ja ne silleen kivasti hapsuttuvat. Mikähän sen tekniikan nimi olikaan? Sinä kuitenkin teit ehkä vuosi sitten sillä tekniikalla peiton. Saapa nähdä, kumpi saa aiemmin testattua uutta tekniikkaa. :)

      Poista
    2. Se oli rag quilt tekniikka :). Juu se peitto on mulle niin rakas vieläkin :).

      Poista
  6. Aivan erityisesti tykkään tuosta papukaijasta, niin symppis (ja minun värinen)! :)

    VastaaPoista
  7. Ihana ja houkuttelevan näköinen satunurkkaus:) Paljon mielenkiintoista katseltavaa, kun satujen hahmot ja eläimet seikkailee myös tyynyissä, seinäkuvissa ja pehmoina:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Varmaan monen mielestä liikaakin kaikkea, mutta itsekin tykkään ja lapset varsinkin. :)

      Poista
  8. Ihana tuoli ja ihana tarina. Huippu, että päätit kotiuttaa sen -after all! ☺

    VastaaPoista
  9. Täällä kyllä on ilo varmasti leikkiä! Miten huippuja juttuja oletkaan keksinyt lastenhuoneeseen <3. Juuri sellaista, kuin lastenhuoneessa kuuluukin olla: iloista, värikästä, leikkeihin huokuttelevaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna Mi! Kyllä meillä lapset ovat paljon leikkineetkin lastenhuoneessa. Harvoin lelut ja leikit tulevat muihin huoneisiin. Oikeastaan ainoastaan silloin, kun on vieraita. Pinnissohva ja leijonatuoli ovat koululaisten suosikkilukupaikkoja. :)

      Poista