Leikkihuoneen leijonatuolin kaverukset

Meillä on leikkihuoneessa tuoli,

jonka kuuluisi olla kaatopaikalla. 

Se ei kuitenkaan ole siellä, 

vaan leikkihuoneen nurkassa. 

Topakkuudessani määräsin,

kun yhteistaloutta Mieheni kanssa suunnittelimme,

ettei Hänen parvekkeellaan vuosikausia olleella 

tupakkatuolillaan

ollut sijaa meidän yhteiskodissamme.

Syy yksi:

- Se haisi hirveälle.

Syy kaksi:

- Meillä ei ollut parveketta.

Syy kolme:

- Meillä ei enää tupakoitu.

Syy neljä:

- Aika rumakin se oli.

Tuoli ei tullut muutossa.

Se tuli myöhemmin.

Salakavalasti, 

kun olin yksin reissussa

ja mies yksin kotona.

Se ei tullut sisälle.

Se oli kannettu kylmälle ulkovintille.

Piiloon!

Sitten tuli se päivä,

jolloin vinttiä alettiin rakentaa huoneiksi.

Vintti tyhjennettiin.

Ja näin sen tuolin. 

Niin, te arvaatte lopun.

Ruma se oli edelleen, 

mutta haju oli tuulettunut vuosien aikana pois. 

Rakennusmiehet ahkeroivat vintissä.

Minä tuolin kimpussa alakerrassa.

Pesin istuintyynyn.

Se oli toiselta puolelta vielä käyttökelpoinen.

Irrotin käsinojatyynyt. 

Niissä oli hyvässä kunnossa vain pehmusteet.

Verhoilijaksi minusta ei ole.

Päätin peitellä tuolin.

Ostin Ikeasta leijonanurkkaisen fleeceviltin.

Leikkasin leijonan irti

ja applikoin sen toiselle kankaalle.

Käsinojatyynyt päällystin irtotyynyiksi.

Leijonapeite on kestänyt vuosia.

Ja kestää edelleen.

Vanha istuintyyny tuli kuitenkin tiensä päähän.

Tein nyt uuden tilkkuisen,

vihreän sävyisen, 

eri materiaaleista.

Muhkean pehmeä!

(Samalla tekniikalla olen aiemmin tehnyt peittoja.

Täällä teko-ohje Klik.)

Samalla päivitin myös käsinojatyynyistä tehdyt pehmot.

Toisessa pehmossa tyyny on levällään,

toisessa taitettuna kaksinkerroin.

 Leijonan kaverina on norsu.

Harmaa littana, 

huiskuhäntäinen,

lerppukorvainen räpsyripsi.

Ja papukaija.

Tarkkasilmäinen, 

pitkänokkainen,

oranssisiipinen.

Yhdessä ne muodostavat kolmikon,

joiden seuraan on kiva istahtaa lukemaan.

Punaisen Mökin leikkihuone on 

värien suloinen sekamelska.

Ja välillä lelujenkin.

Leijonatuolin suosiosta on kilpaillut

pinnasängystä tehty pieni sohva. 

Keinuominaisuuden ja valaistuksen vuoksi 

leijonatuoli kuitenkin johtaa löhöilyssä 6-0.

Pääsiäisen alla bongasin 

nettihuutokaupasta ihanan,

ikivanhan verhokankaan. 

Käyttämätöntä pupukangasta kuusi metriä.

Oli saatava. 

Ja sainkin.

Verhohan siitä piti tehdä ihan heti. 

Ihan aarre!

Vappu on ihan justiinsa.

Tänään puhalletaan lisää ilmapalloja

ja paistetaan rosetteja siman kaveriksi. 

Näillä leikkihuoneen säännöillä kelpaa juhlia vappuakin.

Uutta mattoa leikkihuoneen lattia vielä kaipaa.

Kuteet on jo ostettu.

Pitäisi kaivaa vain iso virkkuukoukku esiin.

Ehkäpä kesän aikana...

Aurinkoista ja iloista vappua Sinulle!