Laukkuja lapsille

Kesäloma, 

lomareissu, 

reissurahat...

Pienet kesälomareissulaukut tekaisin lapsille,

jotta reissurahat säilyisivät tallessa. 

 Neidin farkkuhameesta tehty laukku keikkuu olalla

ja poikien joustofarkkuiset pussukat sitaistaan vyötärölle. 

Lapsuudesta tuttu vyölaukku meinaa tehdä uuden esiinmarssin.

On kuulemma tosi kätevä käytössä. 

Vielä loma jatkuu

ja reissujakin on tiedossa. 

Jospa säilyisivät rahat ja puhelimet tallessa 

ja kylläpä laukkuihin mahtuu pieniä ostoksiakin kätkemään. 

Kierrätysideoita ja -ompeluksia

Minä en sitten yhtään tykkää 

korjausompeluspäivästä. 

Pidän sen kerran kuussa, 

ettei kasa kasva liian suureksi. 

Samalla lajittelen poistoon menevät 

kirppislaatikkoon, kiertoon ja roskiin. 

Roskiin menee mahdollisimman vähän. 

Ei juuri mitään. 

Kierrätysmateriaalin siistin käyttökuntoon

eli leikkaan huonot kohdat pois 

ja leikkelen sopiviksi kangaspaloiksi. 

Pidinpä taas yhden kierrätysompeluspäivän. 

Sain tehtyä seitsemät housut ja kaksi pyjamaa Nuorimmaiselle.

Pienensin neljät housut sopivaan kokoon. 

Näin sain väisteltyä ikiliat ja

hävitettyä huononmalliset housut.

Viidennet housut lyhensin shortseiksi.

Näin katosivat rikkinäiset polvet. 

Miehen rakkaimmat lökäricollegehousut, 

monireikäiset, 

lähes puhkihiutuneet

saivat uuden elämän paloiteltuna

monisaumaisissa pienissä collegepökissä.

Sen verran vielä oli käyttökelpoista kangasta jäljellä.

Jopa ihan vahvaa collegea!

Sitten on niitä vaatteita,

jotka jäävät pieniksi, 

mutta ovat niin kulahtaneita, 

etteivät ne mene kirppiksellä kaupaksi.

Jos niissä on kiva kuva, 

sen napsaisen talteen. 

Tämän suosikkipyjaman tein vanhan pyjaman kuvasta

ja kirppiksellä myymättä jääneista raitakankaista.

Tein toisenkin pyjaman kirppiksellä myymättä jääneistä kankaista. 

Sininen pyjama sai etumukseensa yhden ison pandan. 

Panda on leikattu kangastilkusta, 

joka on jäänyt tähteeksi muusta ompeluksesta.

Olenkin ottanut sellaisen linjan,

että trikoo-ompeluksista jäävät pienet tilkut

leikkaan saman tien joko tilkkupeittoneliöiksi

tai kuviksi, joihin silitän taakse valmiiksi liimakankaan. 

Uusista kankaista jää usein 

kiemuralla meneviä reunasuikaleita. 

Niistä saa näppärästi hauskoja monivärinyörejä. 

Vuosien aikana poistoon menneistä vaatteista

olen irrotellut aika suuren määrän nappeja. 

Niitä pitäisi aina silloin tällöin muistaa 

laittaa koristeeksi. 

Vaikka tällä tavalla housun valeliitinkiin. 

Lopuksi sukkahousuniksi. 

Varpaista reikiintyneistä sukkahousuista

saa helposti kalsarit. 

Kun kalsaritkin käyvät pieneksi, 

hyvästä lahjeosasta saa kivaa kuviollista resoria. 

*****

Joo, 

eiväthän nämä mitään uusia ideoita olleet, 

eivätkä edes itse keksittyjä,

mutta tämmösiä minä nyt viimemmäksi olen ommellut. 

Mitkä on Sinun suosikkikierrätysvinkkisi?

Ajatuksia mustan pienen käsilaukun takaa

Silloin lauloi peippo.

Silloin auringonlämpö hyväili. 

Silloin ilma oli kirkas ja seesteinen. 

Silloin oli kesä aluillaan.

Silloin sain suruviestin. 

Ihan yllättäen, 

ilman ennakkovaroitusta.  

Ajatukset olivat niiden Rakkaiden luona, 

joita suru kosketti vielä lähempää, 

ihan vierestä. 

Että he jaksaisivat

surun keskellä. 

Että jonain päivänä 

sydän hyväksyisi menetyksen. 

Että rakkaus ja muistot kantaisivat

vaikean hetken yli.

Mieleeni tulvi paljon muistoja Lähtijästä.

Lämpimiä ja iloisia hetkiä,

tyytyväisiä ilmeitä. 

Hän oli onnellinen ihminen. 

Silloin tuoksui syreeni. 

Tuuli humisi kirkkopihan koivuissa. 

Avoimista ovista kuului lintujen juhannuskonsertti. 

Juhannuksen juhlinta vaihtui

hautajaisten tunnelmiin. 

Ei yksin suruun ja ikävään. 

Läsnä oli vahvasti kiitollisuus, 

toivo ja ilo. 

Rakkaus.

Kaikella on aikansa. 

 "Kaikella on määrähetkensä,
aikansa joka asialla taivaan alla.
Aika on syntyä
ja aika kuolla,
aika on istuttaa
ja aika repiä maasta...
...aika itkeä
ja aika nauraa.."

Tänä kesänä monet onnelliset asiat

saavat haikean surureunan.

Lähtijä elää mielissämme.

Lähtijä elää kättentöissä läheistensä elämässä.

Kotikoivun varjossa, 

poimitun marjan maussa, 

yhdessä halotun puun lämmössä,

kauniissa muistoissa. 

<3

*****

Tein hautajaisiin pienen musta käsilaukun 

kaikelle tarpeelliselle mukaan otettavalle. 

Pintakangas on kierrätetyn takin vuorikankaan nurjapuoli.

Kaunis, hillitty kukkakuvio.

Vuorikangas oli niin ohutta, 

että silittelin tueksi vahvan tukikankaan.

Käsilaukun sisäosan tein vanhan ostoisen, hajonneen laukun sisuksista.

Sain valmiina kaksi taskuakin. 

Samoin magneettilukon hyödynsin samaisesta laukusta. 

Mekkoset Suomen suveen

"Kotipolun päässä pihakoivu,
sydänkesän tuoksu.
Niin kauan kaipasin. 
Palasin.

Ompele oodi Suomelle."

Näillä sanoilla evästettiin Verson Puodin 

tämän kertaiseen virtuaaliseen ompelukerhoon. 

Kankaana kaunis vihreäsävyinen Kotiinpaluu. 

Niin kesäinen kangas.

Kotikoivu, 

rannan pihlaja,
lepattava haapa. 

Tuulen humina, 

latvoissa,

oksissa, 
lehdissä.

Vehreys, 
kesän tuoksu.

Aallon juoksu, 

rannan kiven yli,

kastelee varpaat. 
Hiekka on sileä,
pehmeä,
kivasti ripsuu paljaan jalan alla. 

Rantapäiviä ja hellekelejä varten 

tein lisäksi sinivalkoisen rantamekon. 

Kankaassa kuin veden pärskeitä vedessä ilakoivien lasten lennättämänä. 

Tai kuin kesäinen sade. 

Mustikansinisenä kuin muistuttaen, 
että pian taas metsä tarjoaa aarteitaan.

Koivun juurella, 
pihlajan vierellä,

rannan tuntumassa

tuoksu huumaa. 

Kieloja valkoisenaan. 

Kielo, juhannuksen kukka.

Lapsenakin niitä haettiin maljakkoon juuri juhannukseksi.

Niin nytkin. 

Keskikesän juhla on läsnä. 

Onnellista juhannuksen aikaa!



*****


Ps. Paitsi ei näillä mekkosilla taida tänä juhannuksena tareta, 
ellei heitä paksua neuletakkia päälle. 
Mittari näyttää näin aamusella + 7 astetta. 

Molempien mekkojen kaavana on 
Suuren Käsityön huhtikuun numerosta Ommellisen mekkokaava.

Kesävaatteita PaaPiin kaavakirjasta

Viivaviidakko.

Miljoona viivaa 

sinisenä, 

punaisena, 

mustana,

sekasotkuna.  

Reittien arpomista, 

viivalla taiteilemista,

viivan uudelleentutkimista. 

Kaavan jäljentäminen.

Voiko joku tykätä siitä?

Ilolla olen pannut merkille 

uudet kaavakirjat ja irtokaavat, 

joita on tullut myyntiin 

perinteisten käsityölehtien

 kaava-arkkien vaihtoehdoksi.

 Mitä niiltä odotan?

Selkeitä kaava-arkkeja.

Se on numero yksi. 

No, miten kävi Paapiin kaavakirjan kanssa? 

Petyinkö?

No, en!

Ihana kirja, 

jonka kauniita kuvia on mukava katsella. 

Inspiraatio iskee joka sivulla.

Ja totta, kirjan takana on selkeät kaava-arkit, 

joista oikea viiva löytyy etsimättä.

Lisäksi kaavat ovat hyvän mallisia. 

Tästä tulee suosikkikaavakirjani. 

Aikaisemmin olen testannut jo Myyry-paitoja (Klik)

ja pipokaavaa.

*****

Käytetyt kaavat kirjasta

PaaPiin kaavakirja lapsille, 

kaikki koossa 140cm. 

Osma: Bambi-paita, muunneltu pääntie

Silmu: Höyhen- ja suttupitsi-tunikat, muunneltu pääntie, 

vihreässä tunikassa myös pidennetty helma

Vieno: Pinkit housut

Vanamo: Mintut housut

Ps. Tämä ei ollut maksettu mainos. 

Kesäkamppeita laulavalle Taaperolle

Kuuluu hyräilyä, 
kuuluu laulua, 
kuuluu iloisia taputuksia. 
Välillä laulu kuuluu selvästi, 
välillä katoaa traktorin pörinään
tai paloauton ujellukseen. 
Sitten laulu taas jatkuu. 
Pieni laulajapoikani siellä laulaa ja leikkii. 
Niin onnellista kuunnella sitä viereisestä huoneesta, 
etten melkein malta tehdä omia hommiani. 
Tähän hetkeen on tartuttava. 
Nautittava. 

"Ken on luonut kukkasen, 
kukkasen, kukkasen..."

"Leskenlehti, aurinko, 
värin arvasitko jo?"

"No, arvaapa äiti!"

"Leijonaa mä metsästän, 
tahdon saada suuren, 
enkä pelkää ollenkaan. 

Oooh, katsokaa kedolla kauniita kukkia!"

"Oo sää äiti se leijona. 
Yritä olla vähän pelottava."

"Leijonaa mä metsästän..."

"Kun suureksi kasvan, 
niin tietenkin, 
ostan mä traktorin.
Se kuoppia kaivaa 
ja maatakin kääntää..."

"Kovaa hommaa tämä lapioiminen,
huh huh!"

"Piilossa metsän keskellä

on pesä karhuperheellä. 

Siellä asuu karhumuori ja

kaksi pientä pentua."

"Meidän pesäkin on metsässä, 

metsän reunassa, 

trampoliinilla,

siellä voi nukkuakin, 

mutta ei näin pienet pojat,

kun ne nukkuu äitin tyynyllä."

"Muura-muurahainen kortta kuljettaa,

ahkerasti työssään aina ahertaa."

"Meidän kivikasassa kulkee paljon muurahaisia.

Niillä on kiire koko ajan.

En jaksais juosta niin paljon."

"Tässä isäpupu on, 

tässä äidin näät, 

tässä  pikku pupujen 

kaikki näet päät..."

"... iloisina nyökkää ne toisilleen vaan. 

Korvansakin ristiin nämä puput saa".

"Näin pieniä korvia ei saa kyllä ristiin, 

mutta kai pesukarhukin voi niitä pikkusen heiluttaa.

Mutta mun sormet menee kyllä hyvään korvaristiin."

"... Maailmassa monta

on ihmeellistä asiaa, 

ne hämmästyttää, 

kummastuttaa

pientä kulkijaa."

"Hiivin, hiivin, hiivin, hiivin, hiivin, hiivin STOP.

Kiipeen, kiipeen, kiipeen, kiipeen, kiipeen, kiipeen STOP!"

"Niitä voi keksiä, äiti, lisää vaikka kuinka paljon.

Vaikka että hypin, hypin, 

juoksen, juoksen, 

ryömin, ryömin. 

Tee sinäkin äiti mun kans, 

niin ei tarvi jumpata illalla."

"Pyörät ne pyörivät ympäri, 

ympäri, ympäri...

koko päivän!"

Vauhtia ja energiaa riittää. 

Ja iloa ja hyvää tuulta

ihan muille jaettavaksi.

*****

Käytetyt kaavat:

Paidat: Paapiin Myyry, koossa 92cm. 

Housut: Ottobre 1/2014 Relaxed Fit, koossa 92cm.

Huppari: Ottobre 1/2015 Crocodile, koossa 92cm.

Jumpsuit: Ottobre 4/2012, koossa 98cm.

Osallistun tällä jutulla 

Kangaskorjaamolla-blogin 

kesäkuun käsityöhaasteeseen (Klik).

Kesäkuussa teemana on runot ja laulut. 

Ihan pakko vielä jakaa tässä yhteydessä yksi vanha postaus.
Sama jumpsuitkaava, sama lapsi, 
sama onni, sama tunne. 
Hellyys ja rakkaus!
Käy kurkkaamassa, Klik!
Sieltä löytyy myös yksi mielirunoistani.

Onni, 
kerro minulle, 
mistä tulet,
mistä minä sinut tunnen. 
Onko sinulla ruusu korvan takana?
Silmissä kolme valtamerta,
huulilla kuuden kevään linnut
ja naurulle tuoksuvat tuulet?
(Tabermann)

Onni on tässä ja nyt!
Tässä kesäisessä aamussa. 
Onnellista kesäviikkoa Sinulle!

Sinisiä ja valkoisia helmiä

Kesä.

Loma.

Kesäloma.

Ihan justiinsa. 

Kahden yön päässä. 

Jospa kesälaitumelle laskeutuisi myös

auringonpaiste ja lämpö. 

Sininen kuin taivas.

Sininen kuin järvi siintävä. 

Sininen kuin mustikka.

Valkoinen kuin pilvi,

Valkoinen kuin lumi.

Valkoinen kuin vanilja. 

Sellaisia helmiä askartelin yhtenä iltana. 

*****

Helmien alla on kangastilkku, 

jonka painoin vahabatiikkikurssilla kevättalvella.

Kankaasta on tulossa olohuoneen sohvalle tyyny. 

Ilo, 

onni, 

koti, 

kesä. 

Kumpa ilo ja onni 

saisivat olla läsnä kotona 

koko kesän. 

*****

Osallistun tällä postauksella 

Kangaskorjaamolla-blogin 

toukokuun sinivalkoiseen käsityöhaasteeseen. 

Vielä ehtii muutkin mukaan. 

Kurkkaapa! (Klik)