tiistai 13. tammikuuta 2015

Kengurun sisällä soi - soittorasia



Alkutilanne:
Pinnasängyn päässä 
roikkuu esikoisen vanha,
kulahtanut, 
kylkiäisenä tullut 
soittorasia. 
Kangas nuhjuuntunut,
nyörit pureskeltu koppuraisiksi.


Tilanne nyt:
Pinnasängyn reunassa 
roikkuu uusi uljas soittorasia.
Kokenut muodonmuutoksen.
Nallesta tuli kenguru.
Sävel säilyi samana.




Kengurulla on tasku.
Taskussa voi säilyttää aarteita,
vaikkapa tuttipulloa tai purulelua.





Kengurun kaava on pienennetty vanhasta 
Raili Myntin kirjasta: Pehmeitä leluja. 
Jos kirja tulee joskus kirpparilla vastaan, 
suosittelen ostamaan. 
Kirja on täynnä ihania pehmoja. 


Tällä ompeluksella osallistun 
Kannattaa käydä kurkkaamassa 
muitakin mukanaolijoita.


Kierrätetyt materiaalit:
Ruskea fleece oli ennen peitto,
kirjava kangas mekon hiha,
soittorasia vanhasta soittorasiasta,
vanu käytöstä poistetusta tyynystä,
napit vanhojen nappien nappikokoelmasta,
ja ripustuslenkki on satiininauha,
jolla äitini joskus sitoi hiukseni palmikolle. 
Uutta on vain ompelulanka. 
Ja muodonmuutos. 




25 kommenttia:

  1. Voi että mikä ihanuus tuo kenguru ja hatunnosto tuosta materiaalien kierrätysasteesta, melkoisen mahtavaa! Tasku on myös erittäin käytännöllinen juttu tuohon pehmosoittorasiaan ja eihän kenguru olisi "oikea" ilman taskua :). Nyt on kaikki kierrätystyöt nähty tämän haasteen tiimoilta ja kyllä kaikki tekivät taas hienot työt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Krista, kommentista ja haasteesta. Olisi saattaneet jäädä vuodenvaihteen ompelut aika vähäisiksi ilman haastetta. :) Kiva haaste. Innolla jään odottamaan muita haasteita. Varmasti mahtavia töitä tulee siinä satuprojektissa. Samoin kiinnostaa, mitä kirjoja toiset ompelijat esittelevät. :)

      Poista
  2. Vau, upea! Tuollainen taskullinen kaveri olisi kyllä kätevä meidänkin pinnasängyssä. Saisi kakkostutin yöksi kätevästi talteen kun ykkönen meinaa aina pimeässä jonnekin kadota :)
    ps. tein sitä sun hedelmäkakkua anoppilaan joulumuistamiseksi ja kovasti tykkäsivät siitä. Ajattelin, että siitä voisi jättää kirsikat pois (ite en välitä niistä) ja tehdä pelkkää suklaakakkua joku kerta meillekin, niin pääsisin itsekkin maistelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa tuon taskun vuoksi valitsin kengurun. Aina sitä jotain jemmattavaa on. :)

      Kakusta.... minä tein sitä uudeksi vuodeksi korvaamalla kaikki fariinit normaalisokerilla, että sain vaaleamman pohjan. Niinkin on hyvää. Minä puolestani tein sinun karpalokeksejä anoppilaan joulumuistamiseksi. Olivat tykänneet, kun karpalo on niin terveellistäkin. Ehkäisee virtsatulehduksia ja muita. ;) Eivät olleet kuulemma raaskineet edes vieraille niitä tarjota, vaan olivat syöneet ihan itse. :)

      Poista
  3. I-h-a-na <3! Muistorikas soittorasia ja hellyttävä kenguru! Vieläköhän tyttöjen äidit solmivat satiininauhoilla letit kiinni? Minullakin on tallessa omat lettinauhani, muistan niin elävästi äidin kädet sitomassa niitä kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten se onkin niin vahva muistikuva, siis se miltä tuntui, kun äiti letitti hiuksiani, kun olin pikku tyttö. Ihana muistikuva! Meidän Neidin tukka laitetaan aina pompuloilla tai hiusrenksuilla. En ole kyllä koulussakaan nähnyt kenelläkään lettinauhoja. Joskus juhliin sidon Tytölle hiukset nauhoilla. :)

      Poista
  4. Aivan ihanan hauska kenguru! Ja monikäyttöinenkin vielä.

    VastaaPoista
  5. Hieno :)! Me ollaan ala-asteella ommeltu käsityötunnilla tuommoset isot kengut. :) t.Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onko se vielä tallessa? :)
      Minäkin olen tuosta kirjasta tehnyt oppilaiden kanssa useita eläimiä. Niissä on niin selkeät kaavatkin.

      Poista
  6. Aivan huikeeta kierrättämistä olet onnistunut tekemään tässä mukavalta näyttävässä kengurussa! ;) ja huippu idea muutenkin uusata tuo soittorasia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisu! Vanha soittorasia tosiaan oli jo niin niin kulahtanut joiltakin osin, että mietin, panisinko sen poistoon kokonaan. Soittorasia soi kuitenkin vielä moitteettomasti, niin en raaskinut kokonaan hävittää. Ja jäi siitä talteen rasian päällä ollut nallekin. Tai oikeastaan nallen osa. Saapa nähdä, mihin sen hyödynnän.

      Poista
  7. Aivan älyttömän suloinen pehmohelistin. Ihana idea hyödyntää vanha soittorasia. Miten keksitkin :) Kiva tuo säilytysosio tuossa pehmon edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kanneli!
      Innolla odotan satukirjainspiraatioprojektiasi. :)

      Poista
  8. Voi miten hellyyttävä! <3 Minultakin löytyy tuo kirja, koiran ja ketun olen tuon kaavoilla ommellut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, VillaKiana! Koiran kaavaa pitäisi itsekin joskus testata, kun se on vielä kokeilematta. :)

      Poista
  9. Oi kuinka suloinen kenguru! Ja tosi hauska idea! Tällainen olisi pitänyt olla esikoisen aikana niin tutit olisivat pysyneet tallessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Heidi! Tällaisen kengurunhan voisi tehdä pinnasänkyyn ilman soittorasiaakin. Ihan vain pullon ja tutin säilyttimeksi. :)

      Poista
  10. Mukavan lutusen näköinen kenguru! Juuri sopiva pikku lapselle.

    VastaaPoista
  11. Tämä soittorasiapostaus vei mun sydämen. Niin hellyttävä pupu ja kuinka taitavasti olet kierrättänyt kankaat! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Vois se olla pupukin, mutta se on oikeasti kenguru - sillä on taskukin. ;) Mutta joo joo, on sillä pupun korvat ja ehkä hieman pupun katsekin.

      Poista