Unelmallinen olkalaukku

 

Ompelin kassin, 

olkalaukkumallisen,

ihan unelmallisen. 

Ensin oli kaava, 

Unelmallisen Olkalaukku. 

Sitten olivat kankaat: 

Marimekon

Siirtolapuutarha ja Muija. 

Pintakankaan ja vuorin väliin laitoin

 vahvan laukkuhuovan, 

joten kassista tuli tukeva. 

Kassin sisälle

tein vetoketjullisen taskun

avaimia ja lääkkeitä varten. 

Kaavassa ei ollut sisätaskua, 

mutta sellainen on helppo itse lisätä vuoriin.

Kaavasta poiketen

kehitin laukkuun myös näppärän kiinnityssysteemin. 

(Samanlaista kiinnitystä olen käyttänyt myös keittiöpyyhkeissä, Klik)

Laukun voi siis sulkea 

joustavan hiuslenkin ja napin avulla.

 

Tulipa siitä mieluinen olkalaukku. 

Se pääsi jo kaupunkilomalle Ouluun

ja varmasti se on oikein oivallinen työkassikin, 

kunhan loma loppuu muutaman viikon päästä. 

Vielä kuitenkin jatketaan lomailua. 

Ensi viikoksi on luvattu vähän viileämpiä kelejä. 

Se saattaa tarkoittaa ompeluviikkoa.

Pari lomareissuakin on vielä edessä. 

Jospa niillä reissuilla saisin kuvattua valmistuvia ompeluksia. 

Nautitaan kesästä.

Onnen hetkiä heinäkuuhusi!

Hulmuavia juhannustaikoja Meri-mekkosen kanssa

 

Juhannusaattona Tyttären kanssa paljuiltiin

keskiyön huitteilla. 

 ja juteltiin juhannusperinteistä. 

Juustokeitto, oma limsapullo, kielokimppu ja juhannuskokko. 

Ne olivat oman lapsuuteni juhannusperinteet. 

Juustokeitto on säilynyt perinteenä näihin päiviin, 

mutta limsa on arkipäiväistynyt,

kielot kukkivat näillä main jo ennen juhannusta

ja juhannuskokkoakaan ei ole poltettu vuosiin. 

Sen sijaan muutaman vuoden aikana minulle on kehittynyt

ompelullinen juhannusperinne, 

Verson puodin ompelukerho. 

Tällä kertaa lätkäisin kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli 

yhdistin ompelukerhoon Unelmallisen yllätyskaavan. 

Siitä oli seurauksena hulmuavia juhannustaikoja Meri-mekossa. 

Verson Puodin ompelukerhossa

toivottiin tehtävän hulmuavia juhannustaikoja

kankaasta, joka tuli yllätyksenä. 

Paketista kuoriutui iki-ihana

Sokrun Kukkapelto. 

Otin riskin ja testasin ihanaan kankaaseen

Unelmallisen yllätyskaavaa Meriä. 

Valitsin hihattoman mekkomittaisen vaihtoehdon. 

Kaavan piirtämisen jälkeen hoksasin, 

että etukappaleen pääntie on paljon korkeampi

kuin takakappaleen pääntie. 

Eli tulossa oli selästä avara pääntie. 

Hmmm... en tuntunut ihan omalta vaihtoehdolta. 

Tein kuitenkin ohjeen mukaisen mekon. 

Siitä tuli tällainen. 

Näyttää ihan hyvälle, 

mutta ei tunnu omalle. 

Kesken kuvausten käänsin mekon ympäri

ja niin avarasta puolesta tuli etupuoli. 

Ja kas, heti tuntui omalle.

Ja istuikin ihmeen hyvin.  

Keskikesän juhla jatkuu vielä hetken. 

Antaa helmojen hulmuta

ja nautitaan kesäisestä säästä. 

Rentouttavia kesäpäiviä Sinulle! 

❤❤❤

Rippijuhlien jälkeisissä tunnelmissa

 

Hetken vielä viipyilen 

viikonlopun juhlatunnelmissa. 

Esikoisemme konfirmoitiin lauantaina

ja juhlistimme sitä perhepiirissä 

läheisten ihmisten kanssa. 

Rippikirkko oli tunnelmallinen, 

koskettava ja lämminhenkinen. 

Välittyi vahvasti tunne, 

että rippileiri oli ollut kaikinpuolin onnistunut

ja läheisiä ihmissuhteita oli solmittu uusien ystävien kanssa. 

Olen niin onnellinen, 

kun Nuoreni sai viettää nuo leiripäivät

tuossa porukassa. 

Tyttäreni kanssa koristimme kotimme 

luonnon ja pihapiirin kukkasin. 

Kielon kaino kukka vihreiden lehtien suojassa

puhuttelee minua joka kesä. 

Kunpa itsekin osaisin olla yhtä suojeleva, 

kuin nuo lehdet, 

oman lapseni lähellä.

Että tuulet ja puhurit ottaisivat ensin minuun

ja vasta sen jälkeen laimeampana lapseeni.  

Leivoimme juhlahetkeen

viidenlaisia pikkuleipiä, 

joiden teemana oli karamelli:

Kettumarmeladipikkuleipiä (ohje täältä, klik), 

After Eight -paloja, 

Omar-viipaleita (ohje täältä, klik), 

Amerikankekseja, 

Ranskalaisia kukkia. 

Lisäksi juhliaan viettävä Poika toivoi

Kinder-piirakkaa (ohje täältä, klik)

ja tiikerikakkua. 

Täytekakku oli mansikkainen. 

Löysin kauniin ristikoristeen jo vuosi sitten (täältä, klik). 

Tein ristin ympärille pelkistetyn mansikkakoristuksen. 

Uutena herkkuna testasin Oreo-vadelmajuustokakkua. 

Ja herkkuahan se olikin. 

Ohje siihen löytyy täältä, klik. 

Makeiden tarjottavien lisäksi 

koko illan kestäviin juhliin teimme myös 

suolaisen herkkupöydän. 

Sieltä löytyi kinkku- ja jauhelihapizzasia, 

karjalanpiirakoita ja munavoita, 

kalainen voileipäkakku, 

paistettu juustokakku,

makaronisalaatti

sekä kurkkua soiroina, 

viinirypäleitä ja sipsejä. 

Ensimmäisen kerran elämässäni tein voileipäkakun. 

Sen sisälle kätkeytyi itse savustettua kuhaa, 

kylmäsavulohta ja kananmunaa. 

Paistettu juustokakku oli minulle ihan uusi tuttavuus.

Hoksasin reseptin siihen toukokuussa

Kermaruusu-blogissa, Klik. 

Juustokakun päälle tulee vihersalaatti.

Kaupoistamme ei löytynyt Ricotta-juustoa, 

niin korvasin sen Mozzarella-raasteella.

Nam, miten hyvää!

Aika usein juhlavalmisteluihini sisältyy ompeluhommia. 

Tälla kertaa käsityöt rajautuivat leipomuksiin 

ja rippikortin tekemiseen. 

Korttiin tein pelkistetyn ristin

ja liimailin kimaltavia timantteja. 

Yksinkertaisen kaunis!

Näin juhlien jälkeen 

koti tulvii kukkien tuoksua

ja pöytään nostetaan yhä uudestaan

juhlista jääneitä herkkuja. 

Nämä juhlat säilyvät muistoissamme pitkään. 

Oli ihana olla yhdessä läheisten kanssa 

pitkän Korona-kurimuksen jälkeen.

Omalle Nuorelleni toivotan

valoisaa tulevaisuutta, 

toivon näköaloja

ja kaikkea hyvää elämässä!

"Elä unelmaasi, 

kulje ilon kuljettamaa tietä

- seuraa viittaa, 

jossa kerrotaan sinun kulkevan 

kohti onnellista aikaa."

(Valmis korttiteksti,

tuntematon kirjoittaja)

❤❤❤

Neuleklipsut, osa 2.

 

Klipsututti lisää. 

Piti tehdä setti

värikkäämpiä neuleklipsuja

edellisten mustavalkoisten seuraksi. (Klik) 

Nyt on kevättä ja väriä klipsuissa. 

Perhosia on jo näkynyt, 

sinisiipiä, sitruunoita ja neitokin, 

mutta sudenkorennot ovat vielä lepotilassa. 

Paitsi tämä, 

joka lennähti keltaisten klipsujen kaveriksi. 

Monenlaiset kukkasetkin ovat
nousseet mullasta: 

siniset minililjat, 

keltaiset vuohenjuuret, 

narsissit ja voikukat, 

punaiset tulppaanit

sekä valkoiset ketunleivät.

Mutta mitä kukkiahan ovat nämä kaunokaiset? 

Aika nättejä neuleklipsujahan näistä tuli,

sellaisia kesäisen rentoja ja pirtsakoita.

Monenmoisia herkkuja jäi vielä helmilaatikoihinkin. 

Saattaa tulla vielä kolmaskin neuleklipsutteluhetki.

Luonnossakin on jo ihan kesä.

Koivut eivät ole enää hiirenkorvilla, 

vaan lehti on puhjennut. 

Lähipellolla on aamuisin valtaisa lintukuoro

ja aurinko lämmittää kivasti. 

Toivottavasti Sinua ei ole kiusannut

siitepölyallergia. 

Sitä on meillä ollut haitaksi asti. 

Silti niin huippua, 

että talvi on taas takana

ja lämpimät päivät edessä.

Ja loma. 

Iloa Sinun päivääsi! 

❤❤❤

Neuleklipsut

Pientä näpertelyä pitkästä aikaa, 

Tyttären kanssa hetki helmien parissa.

Teimme neljä klipsuhelmikoristetta

neuleiden kiinnipitimiksi. 

Neuleklipsut ovat niin näppäriä. 

Neuletakki pysyy paikoillaan, 

eikä etukappaleet liuhota perässä

kovassakaan vauhdissa. 

Nämä olivat sellaisia nopeita, 

pikku askarteluja. 

Lopuksi todettiin Tyttären kanssa, 

että tulipa niistä mustavalkoisia. 

Pitää tilata klipsuja lisää

ja tehdä muutama värikäskin neulepidike.

Koruilu ja helmeily on aika koukuttavaa puuhaa. 

Sormet jäivät syyhyämään uusien helmitöiden pariin. 

Iloa ja valoa

Sinun päiviisi!

❤❤❤

Elämä on YES!

 

Esikoiseni täytti vapun tietämissä 15 vuotta. 

Niin kauan olen ollu äiti. 

Minusta tuntuu, 

että siitä on vain hetki, 

kun sain ensimmäisen lapseni syliini. 

Voiko hetki olla 15 vuotta? 

Nyt se pieni on varttunut nuorukaiseksi. 

Kuoren sisällä kuitenkin on sama pieni poika. 

Luonto kiinnostaa, liikunta houkuttaa 

ja avulias mieli on ihanasti säilynyt 

uhma- ja murrosiän aallokoista huolimatta. 

Onnellista olla tuollaisen teinin äiti.

Synttärisankari ei toivonut lahjaksi mitään. 

Kävin sitten ostamassa pakettiin verkkareita ja t-paitoja. 

Lisäksi ompelin hupparin. 

Tuollaisen perusmallisen harmahtavan. 

Jotain pientä jippoa siihen halusin. 

Tekaisin silityskalvosta kolme kirjainta. 

Kyllä viisitoistavuotiaan elämä on YES. 

Kaikki tuntuu niin siistille. 

Elämä on tässä ja nyt. 

❤❤❤

Hupparin kaava löytyy Ottobresta 1/2019. 

Kangas on Hellinin Blizzard

Sormineulottu torkkupeitto

 Aivan ihanan pehmeä lanka!

Kuin pienen vauvan poski,

kuin lämmin, sileä nurmi kesäpäivänä, 

kuin unen syli väsyttävän päivän jälkeen. 

Niin pehmeästä langasta 

neuloin harmaan torkkupeiton. 

Puikkojen sijaan neuloin sormilla.

 

Pehmoisen peiton alle on kiva käpertyä lukemaan kirjaa

tai ottaa pienet nokoset, 

niin kuin minä ihan äsken tein. 

Nyt voisin lähteä jatkamaan suursiivousta vinttiin. 

Tavoitteena on suursiivottu koti

kesälomaan mennessä. 

Suursiivoatko sinä jossain vaiheessa vuotta?

❤❤❤

Käyttämäni lanka on Alize Puffy-lenkkilankaa. 

Siitä on nopea ja helppo neuloa. 

Samasta langasta tein aiemmin valokuuset. (Klik!)