Joululahjaompeluksia

Joulupaketit on avattu.

Yllätykset ovat paljastuneet.

Tässäpä muutama kuva Pikku Akan 

joululahjaompeluksista

Nämä vaatteet menivät 

kolmelle Kummitytölle

ja yhdelle Kummipojalle. 

Nyt vuoden viimeisinä päivinä

Punaisen Mökin Vintillä Pikku Akka 

polkaisee käyntiin pyjamatehtaan.

Vekaroiden yövaatteista on suorastaan puute.

Laatikoista on kaiveltu ne kankaat, 

jotka ovat jääneet marinoitumaan,

täyttämään turhaan laatikoita. 

Pyjamat ovat ompeluksia, 

joissa ei tarvitse ajatella mitään. 

Ei tarvitse kikkailla,

ei edes kanttailla. 

Kunhan vaan päästelee menemään. 

Kunnollista aivojen tuuletusta.

Kivoja niistä silti tulee.

Ja pääsevät suoraan käyttöön. 

Ensi vuonna sitten 

uusilla kankailla

uusilla langoilla 

ja ehkäpä uusilla kujeillakin.

Mistäpä sen vielä tietää. 

24.12. Porraspielen tontut

Joka joulu ne tulevat uskollisesti 
omalle paikalleen. 
Kuusen oksien suojaan,
porraspieleen. 
Koivupuiset tonttu-ukot.
Mökin Ukon sahaamat,
Akan ja Vekaroiden maalaamat.

Lyhdyissä palavat kynttilät,
tonttujen seurana,
yötä päivää.
Tuikkivat.
Valaisevat.

'

Kiitos Sinulle, 

joka olet käynyt kurkkimassa 

Joulukalenteriani.

Erityiskiitos Sinulle,

joka olet kommentoinut, 

jakanut joulumieltäsi

tai vinkannut kivoja ideoita.

Onnellista Joulun aikaa Jokaiselle.
Rauhallista, tunnelmallista, kiireetöntä.
Nautitaan tästä valosta 
pimeyden keskellä!

23.12.Jouluiset vuodevaatteet

"Äiti, 

miksi sulla ja isällä 

on joulupeitot ja lapsilla ei ole? "

Lupasin:

"Ensi jouluna on."

Se joulu on nyt.

Onneksi löysin syksyllä kirppikseltä 
kaksi vanhaa jouluista pussilakanasettiä.
Niistä petasin jouluvuoteet
Onniliinille...

... ja Eskaripojalle.

Koulutytölle ompelin sydämellisen setin.

Ja Koulupojalle sydämelliset tonttuvuodevaatteet.

Jouluvuoteet on petattu.

Onneksi joululomalla saa 
lukea kirjaa sängyssä myöhään 
ja aamulla nukkua pitkään.

Sydämellisiä unia!

Joulusatua!
Pikkusen pitsihörselöäkin!

***** 

Satupussilakansetit ovat Finlaysonia muutaman vuoden takaa.

Sydänkuosit ovat vanhoja puuvillaisia pöytäliinoja ja verhoja.

Tonttukuosi, jota on Koulupojan pussilakanassa ja verhossa, 
on peräisin 70-80-luvulta.

Kaikki kankaat ovat kierrätettyjä.

22.12. Keittiön verhot ja tyynyt

Oi, valinnan vaikeus!

Punaisen Mökin verhokaapissa 

on ihan liian monet keittiön jouluverhot.

Silti Akka intouitui ostamaan ja tekemään taas uudet.

Mutta kun niin ihana kangas....

Ja tokihan uusi sohva 

tarvitsi uudet tyynyt.

Sydämellisiä ajatuksia mieli täynnä. 

Suloista aatonaatonaattoa Sinullekin!


*****

Käytin tyynyihin vanhoja pieniä liinoja 
ja sydänkankaita, joita olen keräillyt vuosia. 
Mitäpä ne siellä kangaslaatikossa ilahduttavat. 
Huomenna lisää sydänkankaita esillä.

21.12. Poronpapanapussi

Petteri jolkottelee jo 
kolmannen kerran kalenteriin.
Klip klop,
klip, klop.

Yksi poro meinaa, 
että tänään leivotaan pipareita.
Taikina odottaa jääkaapissa.

Jospa ne piparit riittäisivät jouluun saakka. 

*****

Idea tähänkin poroyllätykseen on Pinterestistä.

20.12. Heijastinenkeleitä

Joulutonttu.
Joulukynttilä.
Joululahja.
Joulupipari. 
Jouluenkeli. 

Joulukoristeita näistä piti tulla. 

Koristeita Punaisen Mökin joulukuuseen.

Ei tullut meidän kuusen näköisiä,
vaikka lapsekkaan suloisia tulikin.

Melkein nimitin ne jo lasten lahjojen

joulupakettisomisteiksi.

Kunnes...

... hoksasin Vintin pöydällä heijastinnauhan!
Sitä vielä lisäsin enkeleihin.

Nämä halusivatkin suojelusenkeleiksi.

Valoa heijastaviksi enkeleiksi.

Nämä enkelit suojelevat liikenteessä.

Rintapielessä tai repun kyljessä.

Nämä lähtevät lahjoiksi Läheisilleni. 

Että he näkyisivät liikenteessä.

Että heidän olonsa olisi turvallinen.

Tänään on neljäs adventti.

Joulu on ihan lähellä,

aivan läsnä.

Onnellista jouluviikkoa Sinulle!

******

Enkeli on tehty ympyrästä ja sydämestä.
Alkuperäisen idean löysin Pinterestin kautta täältä (klik).
Pään tein omatekoisesta napista.
Sydänkuviot olen leikannut heijastinnauhasta.
Näitä on nopea tehdä.
Voi ommella käsin tai koneella.

19.12. Lahjapusseja

Tonttujen juoksua, 

piparin tuoksua, 

jännitystä, supinaa, 

papereiden rapinaa.

Sitäkö joulu on? 

Viime jouluaattona Pikku Akka hämmästyi

lahjojen avaamisen jälkeen

jätepaperin määrää. 

Huh, sitä oli paljon!
Onko paperi välttämätön?

Vekarat eivät malta avata niin siististi, 

että papereita voisi kierrättää.

Kauneimmista papereista olen joskus leikannut kuvia 

ja tehnyt seuraavana vuonna kortteja.
Mutta eihän niitäkään nyt joka vuosi...

Joulupaperijäteasia mietitytti. 

Paperiset joululahjakassit ovat lisääntyneet
ja ne pääsivät kiertoon.
Ehkä idea syntyi niistä. 
Tai sitten se vain putkahti jostain päähän:

kankaiset joululahjapussit!

Sellaisia meillä on tänä vuonna.

Vanhoja, tarpeettomia

jouluverhoja, -liinoja

ja -kankaita.

Juuri sopivia joululahjapusseiksi.

Nauhojakin löytyi jemmoista metritolkulla.

Lisäksi intouduin leimailemaan korttipajassa
pienille kangastilkuille,
joista tein pussukoita 
ja tekaisinpa muutamasta uudestakin tilkusta pussin. 

Osa pusseista on jo saanut sisälleen täytettä.
Näistä paketin kääreistä ei jää roskan roskaa. 

Toki meillä on muutama paperipäällinenkin lahja, 
kun Kummit ovat niitä Vekaroille antaneet.
Että tulee meille sitä paperin rapinaakin, 
jos se on aattoillassa olennaista. :)