Joulukuun ensimmäinen päivä
- kuin virallinen lupaus
lapsenomaiseen joulun odotukseen ja
höpsähtäneeseen joulutukseen.
Tänä vuonna kasasin adventtikynttelikön
vanhasta peltiastiasta ja
vielä vanhemmasta kynttilänjalasta,
joka on niin kelekkana,
ettei se pysy itsekseen edes pystyssä.
Tilkkeenä käytin sammalta.
Kynttilänumerot
ja sammaleen päällä olevat koristeet
kaivelin joulukaapin jemmoista.
Tänään kynttelikköön syttyi ensimmäinen kynttilä.
Hämärässä sunnuntaiaamussa
kynttilän liekki lepattaa.
Ensimmäinen kynttilä on toivon kynttilä.
Mitä sinä toivot tältä joulun ajalta?
Mitä toivot itsellesi?
Mitä läheisillesi?
Tänään joulukuun ensimmäisenä päivänä toivon
Sinulle toiveikkuutta ja uskoa tulevaan.
Toivon, että
näkisit valon,
kokisit iloa,
tuntisit lämpöä
ja saisit osaksesi rakkautta.
Toivon, että
löytäisit mieleesi kiireettömän joulun odotuksen
ja sydäntäsi koskettaisi lempeä joulu.
❤❤❤❤
Minulle on tullut useita toiveita
blogin joulukalenterista.
Yhtään luukkua ei ole kyllä vielä valmiina.
Aion kuitenkin valmistella tätä joulua
jämien ja jemmojen -hengessä.
Eli siitä voisin vaikkapa blogatakin,
mutta että joka päivä...
hmmm.... sitä en kyllä uskalla luvata.
Saapa nähdä,
miten kalenteritoiveet toteutuvat.
Kiitos kuitenkin niistä toiveista!
Ne ovat ilahduttaneet minua. ❤
#jämätjajemmatkäyttöön



































