Ajatuksia aamusella

Millä mielellä heräsit tähän päivään?
Millä mielellä aloit illalla nukkumaan?
Mietitkö, mitä kaikkea tästä seuraa? 
Luulen, että moni on miettinyt. 
Minäkin mietin.
En peloissani, enkä kauhuissani. 
En hysteerisenä, enkä panikoiden. 
Ehkä vähän epäuskoisena. 
Ehkä ihmetellen. 
Jännittyneenäkin.
Voiko tämä olla totta?

Tänään sulkeutuivat Suomen koulujen ovet. 

Tänään lapset jäävät etäopetukseen

ja me opettajat etäopettajiksi. 

Ennen tätä blogipostausta laitoin oppilailleni viestit, 

mikä on tämän päivän ohjelma. 

Oppilailleni, 

joista muutama tuli eilen kouluun kuin lomaa odottaen. 

Oppilailleni, 

joista osa tuli kouluun jännittyneenä, 

kuinka selvitä kouluhommista itsekseen. 

Oppilailleni, 

joista osa surkutteli, 

ettei kavereita näe livenä viikkoihin. 
Oppilailleni, 
joista osa odotti innostuneena,
mitä tuleman pitää.

Tsemppiä teille kaikille tähän 

ensimmäiseen etäpäivään!

Ja jokaiseen tulevaankin!

Uusi tilanne hämmästyttää. 

Saa aikaan paljon kysymyksiä, 

epävarmuutta ja pelkoakin. 

Tuntemiset ja ajatukset on hyvä sanoa ääneen, 

ettei mieleen kasva iso mörkö. 

Kuunnellaan näissä asioissa toisiamme. 

Luodaan läheisillemme toivon näköaloja. 

Kannustetaan toistamme arjessa eteenpäin.

Uskotaan, 

että yhdessä voitamme

näkymättömän vihollisen. 

Pimeän, melko lumettoman talven jälkeen näyttää kevät tulevan. 

Aurinko nousee aikaisin aamusella ja paistaa päivällä kirkkaasti. 

Vesi tippasee räystäältä ja talitinttikin on aloittanut kevätkonsertin. 

Haetaan kevään tulosta ja ulkoilusta voimaa päiviin. 

Heräävä luonto antaa ihmeesti energiaa.

Toivon Sinulle onnellisia, 

terveitä kevätpäiviä. 

Yhdessä kyllä selviämme tästä. 

❤❤❤

Kietaisin lauantaina kranssin ulko-oveen 

pajunkissoista ja pikkunarssisseista. 

Idean sipuleineen laitetuista narssisseista 

nappasin kevään Ihana-lehdestä. 

Käsityöt on onneksi sallittuja poikkeusoloissakin. 

❤❤❤

Ystävänpäiväsukista säärystimiksi

Enpä muistakaan, 

miten pitkä aika ehti kulua edellisestä 

kirjoneuleen neulomisestani.  

Nyt kuitenkin neuloin kirjoneulesäärystimet. 

Intouduin mukaan Niina Laitisen Taimitarha-ryhmän (Fb) 

yhteisneulontaan (KAL=knit along).

Tarkoitus oli neuloa ystävänpäiväksi pitkävartiset sukat. 

Heti alkuunsa tein itselleni selväksi, 

että ihan aikataulussa en voi pysyä

ja sukkien sijaan teen säärystimet. 

Säärystimille on enemmän käyttöä

tällaisella leggarinaisella. 

Tulihan näistä tosi mieluisat. 

Langat valitsin omien jemmojeni perusteella.

Ainoa miinus on aloitusresori. 

Sen olisin voinut neuloa pienemmillä puikoilla. 

Tänään Taimitarha-ryhmässä alkaa uusi yhteisneulonta. 

Nyt neulotaan lapasia, 

joiden nimi on houkuttelevasti 

"Tähdet meren yllä". 

Eilen illalla taivas oli tähtikirkas. 

Meri puuttui, 

mutta hetki oli maaginen. 

Maaliskuun alku, plus 4 astetta ja tähtikirkas taivas. 

❤❤❤

Käyttämäni langat:

Turkoosinsininen on Novitan Jussia 

ja muut Seitsemää veljestä. 

Kauluri ja paitoja - tarpeeseen

Kun lapset kasvavat, 

vaatteita ei tarvitse enää ommella niin paljon. 

Hihat eivät jää puolessa vuodessa lyhyiksi ja polvet eivät enää kulu puhki. 

Toisaalta lapsille tulee myös vaatteiden suhteen mielitekoja, 

joita saa vain ostamalla. 

Nyt tuli kuitenkin tarve parille peruspaidalle

 ja ihan tavalliselle kaulurille. 

Kaulurin neuloin parissa, kolmessa illassa. 

Lanka on pehmeää ja lämmittää kivasti 

tuulessa ja tuiskussa. 

Paitoihin valittiin jemmoista Pojalle mieluisat kuosit. 

Malliksi valitsin ihan peruspaidan. 

Olipa kiva ommella. 

Ja vielä kivempi, kun näkee vaatteet käytössä, 

kantajalleen just sopivana. 

Mukavaa viikonloppua!

Nautitaan ja rentoudutaan!

❤❤❤

Paidan kaava: Plain Basic, Ottobre 1/2019, koko 152cm. 

Kaulurin mukailin aiemmin tekemieni kaulurien pohjalta.

Spinnerikangas on Majapuulta 

ja kalakangas Unelmankin ompelin -verkkokaupasta. 

Tukiraudallinen vetoketjupussukka

Kiva kokeilla aina jotain uutta. 

Jos ei edelliskertainen tiimalasikantapää oikein onnistunut, 

niin tämänkertainen tukiraudallinen vetoketjupussukka sen sijaan onnistui. 

Ostin itselleni lyhyen pätkän Marimekon Muijaa

palkinnoksi asiallisesta käyttäytymisestäni magneettikuvauksessa. 

Miten sitä voikin jännittää sellaista laitetta etukäteen? 

Palkitseminen on aina hyvä vaihtoehto. 

Tukiraudat sen sijaan ostin kesällä lomareissulla. 

Ihan vain siksi, etten ollut sellaisia koskaan käyttänyt. 

Nyt päätin yhdistää Muijan ja tukiraudat. 

Tällainen pussukka siitä tuli. 

Tai oikeastaan olkalaukku, 

mutta pussukaksi minä näitä sanon. 

Minulla täällä loma jatkuu. 

Tänä iltana palaamme lomareissulta kotiin. 

On ollut hyvä loma tähän asti. 

Loppuloma kotoillaan. 

Taidan heti huomenaamuna ostaa 

pöydälle kimpun kukkia 

ja suunnitella ompeluhommia. 

Ainakin huppari on tilauksessa. 

❤❤❤

Ps. Hyvät ohjeet tukirautojen ompeluun löysin 

Ullakan sivulta tukirautojen käyttöohjekohdasta. (Klik)

Puolitiimalasikantapäiset sateenkaarisukat

Kävin hipelöimässä uusia lankoja

lähikaupan lankahyllyllä. 

Kuopus nosti ostoskärryyn 

sateenkaariraitaisen Seiskaveikan. 

"Siinä on mun kaikki lempivärit.

pinkki, violetti ja sininen.

Tee siitä mulle sukat."

Itse en ollut sateenkaariraidasta yhtä innoissaan,  

mutta päätin neuloa sukat ja kokeilla samalla jotain uutta. 

Nyt oli tiimalasikantapään vuoro. 

Tiimalasikantapäätä kehuttiin 

helpoksi, nopeaksi ja näppäräksi neuloa. 

Heh heh, 

kaikkea muuta. 

En muista, 

että olisin koskaan mitään 

muuta neuletyötä purkanut yhtä usein. 

Aina vain tuli isoja reikiä kantapään kupeelle, 
eikä ohje oikein täsmännyt. 

On siinä vieläkin jonkinmoinen reikä, 

mutta en tehnytkään lopulta ihan ohjeen mukaan. 

"Tuleehan niistä pitkävartiset? 

Tuleeko polveen asti?"

Tuli ihan polven alle. 

Tänä aamuna villasukat on saanut vetää jalkaan

vilpoisassa lomamökissä. 

Ladut, pilkkijää ja kylpylän laineet odottavat. 

Viikko lomaa, 

miten huippu homma!

Mukavaa viikkoa Sinullekin!

❤❤❤

Ps. Taitavammat neulojat vinkkasivat minulle, 
että tämä neulomani kantapää on vain puolikas tiimalasi. 
Eli en siis osannut tehdä tiimalasikantapäätä aivan oikein, 
joten nimeänkin nämä PUOLITIIMALASIKANTAPÄISIKSI. :D 

 Jos Sinä teet tiimalasikantapään 

jollain helpolla, takuuvarmalla ohjeella, 

niin vinkkaapa, kiitos. 

Ystävänpäivänä

Yhdessä

Suloisesti

Tarinoiden,

Änkyrämieli

Väistyy.

Älyttömän hyvä olla.

Ystävän

Seurassa

Tunnelmoidaan.

Äkkiä

Viivähdetään

Äärettömissä muistoissa. 

SYviä sanoja,

oSuvia oikaisuja,

ajaTeltuja aatoksia,

tÄydellisiä tunnustuksia,
säVäyttäviä sävelmiä, 
lämmittÄviä leimahduksia. 

TyytYväisyyttä mieli täynnä.

KiitolliSuutta,

onnellisuutTta

sydÄn sykkyrällään

ystäVästä,

mieli mykkyrälläÄn.

Tänään on ystävänpäivä. 

Aloitin sen tekemällä Perheelleni aamupalan, 

jossa on paljon sydämen muotoja, 

vielä enemmän sydämellisiä ajatuksia. 

Sydämellisiä ajatuksia sisältyy myös tähän kuvissa näkyvään avainnauhaan. 

Rakas Työkaverini toi minulle yhtenä päivänä pienen lankanyttyrän:

"Tämä lanka on niin ihanan pehmeä, 

että virkkaapa sinäkin tästä itsellesi avainnauha."

Lanka oli jäänyt tähteeksi hänen omasta avainnauhastaan.

Suloisen sydämellinen teko. 

Tietenkin minä virkkasin siitä avainnauhan. 

Tulipa siitä kaunis ja pehmoinen. 

Ihanan pehmoinen olkoon myös Sinun ystävänpäiväsi. 

Täynnä rakkautta, iloa ja lämpöä, 

hyviä sanoja ja hellyyttä!

❤❤❤

Ajatelma seinälle

Taas se tuli todistetuksi. 

Itse tekemällä saa just sitä,

mitä haluaa. 

Olin jo monta kertaa

selaillut eri verkkokauppojen sivuja

ja etsinyt sopivaa keittiöpyyhettä 

tai leivinliinaa keittiön seinälle

tietokonekaapin yläpuolelle. 

Joulun aikaan siinä oli jouluinen leivinliina, 

pääsiäiseksi, kesäksi ja syksyksi siihen on omansa. 

Ilman taulua kohta näyttää alastomalle. 

Halusin siihen ajattoman tekstiilin. 

Etsin, mutta en löytänyt. 

Tein itse. 

Toivon, että kodissamme asuisi onnellisia ihmisiä. 

Toivon, että jokainen meistä

näkisi ympärillään onnenaiheita, 

pienempiä ja isompia

jokaisena päivänä. 

Onnellista helmikuuta Sinulle!

❤❤❤

Mustat kirjaimet leikkasin mustasta, kimaltelevasta silityskalvosta. 

Ruskeat kirjaimet leikkasin ohuesta korkkikankaasta, 

jotka silitin kiinni kaksipuoleisella liimaharsolla. 

Kirjoittamiseen käytin tekstiilitussia.