6.12. Tähtiä ja sydämiä

Kotona.
Pihalla.
Metsässä.
Tähtitaivaan alla.
Kaikkialla.

Koti.
Kotimaa.
Itsenäinen Suomi.
Rauha.

Kaikesta tästä maksettiin kova hinta.
Jopa ihmisen elämä.
Pappa ja Vaarikin 
siellä jossain.
Sankarit.

Sitä ei tajunnut lapsena,
eikä sitä ymmärrä oikein vieläkään,
vaikka on ison ihmisen mieli ja tieto.

Ilo.
Nöyryys.
Onnellisuus.
Päällimmäisenä kiitollisuus.

Toinen adventti
ja itsenäisyyspäivä.
Vähän valkoista lunta
ja sininen taivas.

Kotona,
turvassa,
on hyvä olla.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!



ps. Eilisessa luukussa on vielä arvonta käynnissä. 



*****



Tähtien idea on Pinterestistä 
(alkuperäinen ohje, klik).

Näin teimme tähdet Vekaroiden kanssa:

1. Leikkasin jämäkästä pahvista tähden.

2. Vekarat kieputtivat lankaa pahvitähden päälle.

3. Sakarat kieputettiin viimeiseksi.
Sakaroiden kärkiin laitettiin liimatippa,
ettei lanka pääse karkaamaan.
Langanpään piilotimme neulan avulla lankojen väliin.

*****

Sydänten idea on Ripaus Tunnelmaa -blogista.
Helmet on pujotettu ohueen rautalankaan. 

5.12. Tontunpussit - arvonta

Jouluperinne,

tontunpussit.

Silloin tällöin aamulla Tonttu tuo 

Punaisen Mökin Vekaroille

pienen yllätyksen 

omaan nimikkopussiin

puuhellan nurkkaan.

Ei joka aamu.

Satunnaisesti. 

Tänään on yllätysaamu.

Tänään pussukoita ei kuitenkaan ollut neljä, 
vaan viisi. 
Oliko Tontulla tullut laskuvirhe?
Joka tapauksessa pusseja on yksi ylimääräinen.

Niin on käynyt kyllä kahtena edellisenäkin vuonna. 
Yhtenä aamuna on ollut yksi ylimääräinen pussi.

Mitäpä me ylimääräisellä?
Riittää, että jokaisella on omansa.
Niinpä olen sen arponut 

blogin Joulukalenterin Kurkkijoidenkin kesken.
Sisällä on yllätys.

Haluaisitko Sinä itsellesi pienen jouluyllätyksen?

Kommentoimalla tätä postausta 

lauantain tai sunnuntain aikana,  
olet arvonnassa mukana. 

Voit toivoa joko syötävää namiyllätystä 

tai käsityöylläriä,

joka saattaa sisältää palan kangasta 

ja pikkusen kivoja lisukkeita.

******


Arvonta suoritettu!
Arpaonni suosi Kaisua! 
Onneksi olkoon!

4.12. Lankapallovalot

"Voiko jouluksi, äiti, 

ostaa ilmapalloja? 

Vaikka punaisia ja valkoisia."

Äiti ei innostu. 

Kuluu päiviä.
Sitten Mökin Akka innostuu.
Se tapahtuu ihan hetkessä,
mainosten uhri.
Akka haluaa pallovalot.

"Joo, tarvitaan ilmapalloja sittenkin,
eikä värilläkään ole väliä."
"Tuleeko meille sirkusjoulu?,
Eihän, äiti, tule!"

"Ei tule.
Tulee pallovalot."

Olohuoneessa pianon päällä
todella kauniit.
Ihastuin!

*****


Miten ne teimme Vekaroiden kanssa?

1. Valitsimme lankakorista
erilaisia valkoisia lankoja ja paperinarua

.

 2. Puhalsimme pieniä ilmapalloja,joiden päälle kieritimme lankaa.
Liimapulloon laimensin Erikeeperiä vedellä.
(Suurin piirtein yksi osa vettä,
kaksi osaa liimaa.)
Sitä lorautimme välillä käsiin,
joilla lankaa kieritimme.

3. Kun pallo oli valmis,
taputtelimme laimennettua liimaa joka puolelle palloa.

Ihan niin, että kaikki langat olivat märkiä.

Laitoimme pallot kuivamaan leivinpaperin päälle.

Välillä kävimme kääntämässä palloja, 

etteivät ne liimaannu pohjapaperiin.

4. Parin päivän päästä puhkaisimme ilmapallot ja otimme ne pois lankapallojen sisältä. 

5. Lopuksi pujottelimme pallojen sisälle pienet koristevalot.

Ps. Paperinarusta tuli kaikkein kovimmat pallot, 
mutta hieman eläväpintaisemmista sekoitelangoista 
kauneimmat.

3.12. Pehmoinen joulukirja

Punaisessa Mökissä

on monen monta päivää
kuulunut kulkusen kilinää, 

etsitty sopivaa sädettä kynttilälle,

testailtu pukinpartoja 

ja mietitty sopivia lahjapaketteja.

Joululaulut ovat soineet mielessä.

Työn alla on ollut kirja.

Pehmokirja,

quiet book.

Kirjasta tuli piparkakkutalo.

Kurkataanpa yhdessä,

mitä kaikkea 

joulun salaisuuteen kätkeytyy.

1. Aukeama: Joulun valoa

"Tähtönen taivahan, osoita tie..."

Kynttilän liekki lepattaa

vai sammuuko kokonaan. 

Yksi, kaksi, kolme, neljä.

Sädehtii.

Ja havuoksien seassa puolukoita.

*****

2. Aukeama: Joulun herkut

Piparin tuoksua tulvillaan, 

ruskeita herkkuja purkissa.

Nappaatko yhden?

Ja torttuja.

Kuka niitä voisi vastustaa. 

Ihan kuuma on luumuhillosilmä.

*****

3. Aukeama: Kuusen ympärillä

"Joulupuu on rakennettu..."

Tonttuset kilvan juoksevat kuusen ympärillä.

*****

4. Aukeama: Aattoillan vieras 

Kuusen alla on lahjapaketteja.

Kylläpä jännittää. 

Mitähän niissä on? 

Ihan pikkusen voi jo kurkistaa.

"Joulupukki, joulupukki, 

valkoparta, vanha ukki..."

Säkki ihan pullistelee.

Onko nämä kaikki minulle?

Ihanko totta?

*****

5. Aukeama: Pyhä yö

Illan hämäryys on vaihtunut yöksi.

Kedolla on paimen ja lampaat.
Heille enkeli ilmestyy. 

Ei tarvitse pelätä.

Läheisessä tallissa on elämää.

Ainakin aasi ja muutamia ihmisiä.

Mitä ihmettä?

Ihme on syntynyt.

*****

Piparkakkutalon ovi sulkeutuu.

Mukana on onni.

Koko joulun ajan.

Jos haluat, 

kirjan voi sulkea

tai katsella uudestaan.

*****

Mitä toimintoja kirjassa on?
Piparkakkutalon oven voi avata.
Sisällä on peili, josta voi kurkistaa.
Tähtipalapelin voi irrottaa ja kasata (tarrakiinnitys).
Kynttilän liekit voi sammuttaa (painonepparikiinnitys).
Piparit voi laittaa purkkiin ja ottaa pois.
Tortun sakarat voi avata ja sulkea (tarrakiinnitys)
Joulupuun helmet voi laskea, 
niitä on yhdessä nauhassa 1-10.
Tonttujen lakkeja voi kilistellä.
Lahjapakettien alle voi tirkistellä
ja muistella, mitä missäkin on.
Pukin partaa voi kosketella ja silitellä.
Pukin kulkusta voi kilistää.
Säkkiin voi kurkistaa ja lahjoja tunnistella (lahjat kumilenkissä säkin sisällä).
Beetlehemin hahmojen paikkaa voi vaihdella (tarrakiinnitys).
Onni-joulupalloja voi irrotella ja kiinnittää uudelleen (nepparikiinnitys)
Kaikkea voi kosketella, hypistellä, tunnustella, haistella ja maistella.
Kirjan voi sulkea napilla ja kumilenkillä.

Aiemmin syksyllä tein pehmokirjan, 

jossa seikkailtiin maatilalla. 

Sitä voi käydä kurkkaamassa tästä(klik).

Monet pehmokirjojen ideoista olen napannut Pinterestistä.

Osan suoraan, osan muokattuna.

Oman quiet book- tauluni löytyy tästä(klik).

2.12. Sydämellinen joulukalenteri

"Voisko valita suklaakalenterin tilalta 
sun tekemän joulukalenterin?"
Koulutyttö kysyi pari viikkoa sitten,
kun pakkasin Ystävän käsityökalenteria laatikkoon. 
Lupasin.

Tein joulukalenterin vanhaan ikkunan kehykseen.

Pussukat ompelin vanhoista lakanan jämistä.
Koristeena pitsiä ja villasydämiä
sekä sydännauhaa. 

Kalenterin reunoille ompelin sydämiä.
Materiaalina on Neidin punainen vauvaneuletakki,
jonka olin huovuttanut pesukoneessa askartelumateriaaliksi
sekä oma kirjoneule, 
josta olen jo aiemmin tehnyt lapasia.

Idean sydämiin nappasin Kototeko-blogista (klik)

Pusseissa on namu joka päivälle. 
Ja saattaapa olla joku muukin pieni yllätys.

Kun pussit on yksitellen napattu narulta,
pyykkipoikiin voi napsauttaa saapuneita joulukortteja.

1.12. Käsityöjoulukalenteri

Käsityökalenterivaihto.

Kuulin sellaisesta viime joulun aikaan.

Ihan hirmu kutkuttava ajatus. 

Sellaisen minäkin halusin. 

Käsityöjoulukalenterin.

Ajatus ei jättänyt rauhaan.

Syksyllä kysyin kaveriksi 

käsitöitä tekevää Ystävääni.

Suostui suorilta. 

Sovimme seuraavanlaiset säännöt:

* Jokaiseen luukkuun jotain pientä käsityö- tai askartelutarviketta.

* Keskimääräinen luukkuhinta pari euroa, josta oli lupa pikkusen lipsua. 

* Mahdollisimman paljon käytämme omaa ylijäämämateriaalia.

Pakkasin kalenteriluukut kenkälaatikkoon, 

jonka päällystin kultaisella paperilla.

Mukaan pääsi pussukoita...

.... rasioita ja muutama käärökin.

Pitsiä ja kimallusta...

... nappeja ja namujakin.

Ensimmäinen ja viimeinen.

Jännittävää!

Ah, 
tätä oli kyllä mukava tehdä!

Niin, 
ja mitä minä sain? 
Kauniita, punaisia paketteja. 
Niin kauniita, että raaskiiko noita edes avata?

Laitoin paketit valkoiselle peltivadille
Punaisen Mökin olohuoneen nurkkaan,
vanhan Singerin päälle.
Siinä ne nyt odottavat,
auttavat päivien laskemisessa.
Mitä vähemmäksi paketit käy, 
sitä lähempänä on joulu.

Tiedän jo nyt, 

että ensi vuonnakin haluan tällaisen
joulukalenterivaihdon. 

Onko Sinulla omaa joulukalenteria?
Sellaista, joka pitää sinut
ajan tasalla joulukuussa.


Ps. Pakettien koristeena olevat nauhat, napit ja pitsit
ovat kiinni kaksipuoleisella teipillä
eli ne voi napata vielä hyvin käyttöön.