Nukenvaunujen uudet vaatteet

Viime kesän helteillä uudistin Tyttären nukenrattaat. 

Samalla Neiti kiikutti nukenvaunut vinttiin

ja sanoi:

"Näistäkin vois tehä nätimmät."

Välillä nukkevauva tarvitsi vaunujaan ja

vaunut palautuivat leikkihuoneeseen.

Vaunujen päällystäminen siirtyi, unohtuikin.

"Ei ole sopivia kankaita, 

on paljon tärkeämpääkin ommeltavaa, 

jos niistä ei sittenkään tule mitään."

Nyt paukkupakkasilla tuli vaunujen uusimisen aika.

Tällaiset niistä tuli.

Leikkasin vanhat kankaat irti 

ja piirsin uudet kaavat niiden avulla.

Tärkeintä uusissa päällisissä on

irrotettavuus, 

pestävyys

ja 

toimivuus.

Kauneudesta tinkimättä.

Kankaat on kiinnitetty painoneppareilla.

Kankaat ovat kirpputorilöytöjä.

Vaunun sivuun tein ikkunan

kristallimuovista. 

Vaunussa on irrotettava kantokoppa.

Säilytin siinä alkuperäisin vuorin.

Kantokoppaan tuli sivusta 

vetoketjulla aukeava läppä.

Se helpottaa nukkevauvan nukkumaan laittamista.

Mausteena on kukkanappeja.

*****

Ja minkälainen oli alkuperäinen kuosi vaunuissa,

jotka muutama vuosi sitten ostin 

pikkurahalla kirpparilta?

Tällainen.

Minusta nämä uudet ovat paljon kauniimmat!

Tilkkuinen taikakala uiskenteli paitaan

Tilkkuja tilkkuvakassa,

kauniita kuoseja tiiviissä pakassa,

herättää tunteita Pikku Akassa.

Pikkuvekara on kalamies,

pilkkimies, 

onkimies.

Ahven ja hauki,

lahna ja lohi.

Harvoin menee saalis ohi.

Joskus on kiinni valas tai hai.

Vekaran mielestä mahtavimpia kai.

Ei mutta, 
nyt on ongessa jotain muuta, 
hymyyn ihan vetää suuta.

tulossa on taikakala.

Tilkkuja, tilkkuja,
kalan pilkkuja.
Helmapalat ja hihansuut, 
tilkkuvakkaan jäi vielä monet muut.

*****

Kala on kasattu 30 pienestä 
hieman pyöristetystä kolmiosta. 
Pienten tilkkujen alla on 
liimaharsoa helpottamassa kiinnitystä.

Ilmakuplat ja silmät ovat rengasnepparin litteitä puolia.

Lämmikettä liivin muodossa

"Nämä ovat menossa kierrätykseen",

sanoi Ystäväni ja 

nosti eteeni ison kassin.

"Aarteita",

välähti mielessäni.

Otin kassin, 

kiikutin sen ompeluhuoneeseen.

Ehkä jonain päivänä vielä tarvitsen niitä.

Nyt se joku päivä tuli. 

Alussa oli huivi...

...huivista tuli liivi.

Huivi on kuin koru.

Rimpsuja ja röyhelöitä.

Ja mikä parasta, 

huivin pituus oli juuri sentilleen sopiva tarkoitukseeni.

Liivi antaa kivasti tilaa kasvavalle mahalle.

Lämmittää ja suojaa.

Tämä on liivi numero 2.

*******************

Mikä sitten on se numero 1?

Tämä!

Tämän tein jo vuoden vaihteessa. 

Erittäin hyväksi ja toimivaksi totesin.

Siksi tein liivin numero 2. 

*****

Kaavan olen itse suunnitellut.

Kaava on sivusaumaton.

Saumat ovat vain olkapäillä.

Huiviliivin kangas on Verson Puodin Helmitaulu-joustofrotee.

Alemman liivin kangas on neulosta Pehemiältä.

Tulossa Pieni Mies, osa 1.

Kevät tuo tullessaan muutoksen.

Suuren muutoksen.

Herätyskello ei soita enää töihin. 

Töihin herättää tuhina. 

Työkavereina eivät ole enää 

aikuiset ja lapsilauma.

Työparina on Vekara

ja Pieni Käärö,

Pieni Mies.

Lounaalla ei voi mennä valmiiseen pöytään.

Lounas on taiottava itse.

Joka päivä.

Silti odotan sitä Muutosta. 

Odotan paljon. 

*****

Vuosien aikana 

Punaisen Mökin

vanhat vauvanutut ja pöksyt

ovat vaihtaneet kirpparilla omistajaa. 

Siksipä laitoin pystyyn 

body- ja pöksytehtaan.

Norsuja, norsuja,

valmiita kuoseja

ja omatekoinenkin Noppe.

Bodyille pariksi housuja.

Eri kaavojen testailua.

Norsut tuovat onnea.

Aika norsumainen olo on itsellänikin. 

Ja onnellinen. 

Parasta onnea on Pieni Potku

Norsukummun alla.

Kaavat ovat Ottobre-lehdistä,

paitsi oikeanpuoleinen body Suuresta Käsityöstä.

Toiveita

Vanha vuosi on kulunut, 

uusi edessä.

Uudet haasteet,

uudet toiveet,

uudet haaveet.

Vanhat ystävät,

tutut tavat, 

kultainen koti.

Paljon onneksi säilyy.

Millaista uutta vuotta 2014 toivon 

Sinulle,

Blogini Kurkkija 

ja itselleni?

Kuin tämä pipo.

Sileää, 

pehmeää,

lämmintä,

turvallista.

Sydämellistä.

Sitä, että joku välittää.

Sitä, että joku rakastaa.

Sitä, että saa rakastaa.

Ihanaa arkea,

arkipäiviin pitsireunoja.

Arkeen silloin tällöin ryppyjäkin,

että hoksaa nauttia tavallisesta,

sujuvasta arjesta.

Arkipäivien väliin timantteja.

Niitä hetkiä,

joita muistellaan.

Iloa.

Valoa.

Toivoa.

Terveyttä.

Kaikkea sitä toivon!

Sinulle!

Ja itselleni!

*****

Ps. Pipon tein Ystävälleni lahjaksi.

Kaava oma sovellus ruttupiposta.

Joulu on tullut

Mökkiin on tullut joulu. 

Maljakossa tulppaanit, 

lyhdyssä kynttilänvalo 

ja ikkunassa tonttuverhot.

Kuusikin koristeltu 

ja kinkku paistettu.

Nyt on aika rauhoittua

juhlan viettoon.

Rauhallista, 

tunnelmallista

ja rakkaudentäyteistä 

joulunaikaa

Jokaiselle!

*****

Jouluaaton kunniaksi
olen arponut

neulomani 

siililapaset. 

Onnetar suosii tänään....

.... Kannelia. 

Onneksi olkoon!

4. Adventti - Sydämellistä joulunaikaa ja arvonta

Sydämiä,

iloa

lämpöä,

hellyyttä,

rakkautta, 

läheisyyttä.

Paljon sydämiä.

Koristeena, 

lahjana,

essuna.

Piparit ovat vekaroiden leipomia ja koristelemia, 

omille opettajille, 

avustajille, 

hoitotädille.

Piparin lisäksi matkaan lähti 

Kuitukuun luutut.

Luutut,

minikulkussydänkranssi

ja lahjapussukka sydämineen

 löytyivät

alkuviikosta

naapuripaikkakunnan

ihanaisesta

Koulun kahvista ja kiposta.

*****

Neljäs adventtikynttilä syttyy.

On taas adventtiarvonnan aika.

Arvontavuorossa on joulunpunainen norsu.

Arpaonni suosii 

tällä kertaa...

.... Nuppuneulaa.

Paljon onnea!

*****

Vielä on aattoarvonta jäljellä....

Sydämellisiä joulunalusajatuksia
Teille kaikille!