Pussissa pieni pala kiltteyttä

 

Viimeaikaiset ompelukseni ovat

kassi ja pussi. 

Pussin ompelin Työkaverilleni

ja kassin itselleni reissu- ja työkassiksi. 

Pussin esittelen tässä postauksessa

ja kassin ehkä myöhemmin kuluvalla viikolla, 

sillä kuvatkin on jo näpsitty.

Tänä kouluvuonna minulla on ollut 

erityisen paljon poissaoloja

- tai ainakin itsestäni tuntuu siltä. 

Eilen ja tänäänkin olen ollut pois.

Välillä on sairastanut lapsi, 

välillä minä itse

- tällä kertaa minä itse.

Tiedätkö sen tunteen, 

kun pitää soittaa esimiehelle, 

ettet pääse juuri sinä aamuna töihin, 

etkä välttämättä seuraavana päivänäkään. 

Ihan ansaitsemattomalta lahjalta tuntuu, 

kun esimies sanoo:

"Kuule, ole just niin monta päivää kotona, 

kuin tarve vaatii. 

Me täällä pärjäämme kyllä."

Juuri Hänelle ompelin pussukan

siitä kiitollisuudesta, 

jota koen Häntä kohtaan

erityisesti näissä aamusoitoissa. 

Kangas pussukkaan valikoitui sillä perusteella, 

että hän on sydämeltään Suomenpystykorvaihminen.  

Pieni pala kiltteyttä niin työaamuina 

kuin muulloinkin on niin tervetullutta

tässä kylmässä ja kovassa maailmassa.

Pienen palan kiltteyttä toivon Sinullekin 

tänään Ystävänpäivän iltana. 

Toivon, 

että saisit kokea itsesi 

sopivaksi juuri omana itsenäsi. 

Tärkeäksi ja rakastetuksi. 

❤❤❤❤