Metristä merinoa

Merinovillaneulos, 

pehmeää ja lämmintä. 

Ostin sitä metrin kokeeksi

jo viime talvena. 

Jäi ompelematta. 

Nyt tuli sille tarvetta, 

kun entinen villahaalari

ei mahtunut enää 

Taaperon päälle.

Olihan entinen palvellutkin 

jo kolme talvea. (Klik)

Muulla ei ollut Taaperolle väliä, 

mutta kaivinkone piti haalarissa olla. 

Pikkusen alhaallahan tuo kaivaa, 

mutta kaivinkoneethan voivat kaivella siellä,

missä on kaivamiselle tarvetta. 😊

Haalarin jälkeen metristä merinoa 

jäi monenmoisia soiroja ja suikaleita.

Yksi niistä pääsi itselleni pannaksi. 

Nutturoiden ja ponnareiden kanssa

panta on niin paljon käytännöllisempi kuin 

minkäänlainen hattu tai pipo. 

 Pari viikkoa ehdin käyttää pantaa, kun hoksasin, 

että tästä materiaalistahan voisi ommella Sisko-myssynkin. 

Niitä kun olin ajatellut keräykseen ompelevani. 

Muistatko vielä Sisko-myssyhaasteen? (Klik)

Vieläkin siihen voi osallistua. 

Tulepa mukaan!

Vahingossa leikkasin myssyosan kahtia.

Siihen tuli nyt tuommonen ylimääräinen sauma. 

Ei haitanne käyttöä, 

eikä juuri silmääkään. 

Kolme muuta myssyä sitten ompelin trikoosta. 

Silmäniloksi Tyttäreni silitteli niihin kimaltavia strasseja. 

Lahjaksi toiselle, tuntemattomalle lähimmäiselle. 

Vielä on merinometristä rippeitä jäljellä. 

Ajattelin käyttää sen Taaperon talvilakkiin. 

Mitä kaavaa suosittelisit? 

Voi olla kypärälakki tai muunlainen.