Muistan
lapsuuden joulut.
Sain sellaisen litteän lahjan.
Joka joulu.
Arvasin sisällön.
Aina.
Uusin Pupu Tupuna -kirja!
Nyt olen niistä erittäin iloinen.
Ehkä vielä iloisempi kuin silloin.
.JPG)
Ne ovat aarteita.
Niitä luetaan lasten kanssa
varovasti,
kunnioituksella.
Syksyllä kangaskaupassa näin
Jotain,
joka herätti muistot.
Vyörymällä tulvi mieleeni lapsuuden joulut,
joulun aikana luetut pupusadut.
En voinut ohittaa Löytöäni.
Nyt Onniliinilla on
Tupunaa bodyna.
Bodyn kaavana on Ottobren Sausage Dog 4/2014
koko 68cm.
Bodyn kaavana on Ottobren Sausage Dog 4/2014
koko 68cm.
*****
Tämän nostalgisen joululahjamuiston siivittämänä
Pikku Akan Tilkkuvakka
siirtyy joulun odottamiseen.
Luvassa on 24 kalenterin luukkua.
Tulossa on
tunnelmia,
tuoksuja,
ajatuksia,
askarruksia
arvontojakin.
Pikku Akan Tilkkuvakka
siirtyy joulun odottamiseen.
Luvassa on 24 kalenterin luukkua.
Tulossa on
tunnelmia,
tuoksuja,
ajatuksia,
askarruksia
arvontojakin.
Tervetuloa, Ihana Joulu!
Ihana!
VastaaPoistaKiitos, Kirsi! :) Niin minustakin. :)
PoistaVoi nuo kirjat oli niin ihania ja ovat siis vieläkin. Kiva kun löysit muistoja herättävää kangasta ja pikkuinen sai suloisen vaatteen<3. Mukava kun pidät joulukalenteria. Tulen katsomaan joka päivä :-)
VastaaPoistaNuo kirjat ovat sellaisia lapsellisen suloisia. :) Minulla on muutama kirja kulunut puhki ja niiden tilalle olen joutunut hankkimaan uudet. Olen onneksi nettikirppiksiltä löytänyt noita vanhoja, alkuperäisiä, joissa on pölkkykirjaintekstit.
PoistaKiva, kun ilahduit joulukalenteriuutisesta. Tiedossa on ainakin muutama ompelus, pari reseptiä, pari arvontaa ja muutama muukin juttu kun 24 luukkua on avautumassa. :)
Söpöhän tuo kuosi on, eihän sille voi mitään :). Me olemme (ilmeisesti) aika saman kauden lapsia, mutta minulla ei silti tuo Tupuna ole jäänyt mitenkään erityiseksi hahmoksi, itse muistan paremmin esimerkiksi Pekka Töpöhännän, niitä kun tarhassa meille lapsille luettiin aika paljon :). Tosin olen aina tykännyt kissoista enemmän kuin pupuista, joten silläkin voi olla vaikutusta asiaan ;). Ihanaa kuitenkin kun niitä lapsuuden kirjoja on jäänyt omillekin lapsosille, on niitä mukava yhdessä lueskella ja katsella! Wau, joulukalenteri - minä siitä haaveilin tänä vuonna, mutta en pystynyt toteuttamaan, olisi pitänyt järjestelmällisemmin suunnitella jo paljon aikaisemmin tai jotakin. Odotan innolla joulukalenteriasi :)
VastaaPoistaJaa-a, minä olen syntynyt 70-luvun alussa. Sinäkinkö? Tuntuu aina täällä nettimaailmassa, että kaikki ovat nuorempia. Kyllä minulle on lapsena Pekka Töpöhäntää luettu ja yhä sitä luen omille lapsilleni, mutta Pupu Tupuna on ollut koko ajan suosikkini. Ehkä varmaan siksi, että ne kirjat olen omistanut itse.
PoistaKiva, että sinäkin innostuit joulukalenteristani. Toivottavasti pystyn jonain päivänä kalenterillani tuomaan lämmintä joulumieltä ja iloa. :)
Minä olen 70-luvun lopulla syntynyt, joten ei meillä paljon ikäeroa ole :) Taidetaan olla tätä vanhempaa blogien pitäjä -sukupolvea eli ikä siis lähempänä 40 kuin 30 :)
PoistaMä sain Pupu Tupuna kirjan aina synttärilahjaksi. Nyt niitä kirjoja tulee luettua omille lapsille ja Tupunat on yksiä lasten lemppareita :) Ihana body!
VastaaPoistaHauska - onko ne sullakin vielä tallessa? :) Muistelen, että 70-80-luvulla uusi Tupuna aina ilmestyi joulun alla. Mitähän muita kirjoja silloin ilmestyi vuosittain? :)
PoistaTallessa on, osa vähän paremmassa kunnossa kuin toiset, mutta kaikki vielä luettavia :) Piti ihan alkaa miettimään, että olen itse asiassa varmaan saanut Tupunan myös joululahjaksi kun niitä on kymmenkunta itsellä (pitää varmaan tarkistaa äidiltä ;) ). Pikkukoululaisena kun lahjakirja vaihtui Pekka Töpöhäntään!
PoistaHävisiköhän minun tekstini avaruuteen. Pahoittelen kaksoiskappaletta, jos se löytää kuitenkin tiensä tänne.
VastaaPoistaMinunkin lapsuuteen Tupuna-kirjat kuuluu, joten ihana vauva tuossa kuosissa on sykähdyttävä näky! Meillä kotna kerättiin Pupunoita, mutta valitettavasti ne ovat kadonneet kiertoon. Onneksi on kirjasto!
Ei löytynyt sinulta kahta viestiä - vain tämä yksi. Koneet aina silloin tällöin temppuilevat.
PoistaMinultakin suurin osa muista lapsuudenajan kirjoista on kadonnut, hävinnyt tai hajonnut, mutta onneksi Tupunat ovat säilyneet. Kirjasto on kyllä suurenmoinen etu. Luulen, että jos sitä vasta nyt keksittäisiin, niin se ei voisi olla ilmainen.