keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Juhlatuulella, osa 2




Äitienpäivänä
kauniissa kotikirkossamme 
Pieni Mies sai nimen Onni. 




Pieni Onni oli puettuna 
valkoiseen kastemekkoon.
Siihen, jonka ompelin esikoiselleni
tasan kahdeksan vuotta sitten.




Valkea pitkä puku, 
jonka päällä on tylliunelma. 
Samaan tyllihuntuun
monta kesää aiemmin
kiedoin unelmat
kestävästä rakkaudesta. 
Rakkaudesta, 
jonka tahdon jatkuvan ikuisesti.




Vihkihunnusta tehtyyn kastemekon esiliinaan
on kirjottu hääpäivämme ja 
lastemme nimet syntymävuosineen.




Rakkaita ihmisiä,
elämäni merkittävimpiä hetkiä.
Kaikki samassa mekossa.
Samassa muistojen ketjussa.



*****


Kirkosta tulimme juhlalounaalle
ja ristiäiskahveille kotiimme.
Pieni Onni vaihtoi valkean mekon
miehekkääseen kravattiasuun.




Onnin juhlahousut
ovat ennen palvelleet 
sukulaismiehen 
paidan hihoina.





 Juhlat ovat nyt jatkuneet
kahden jutun verran.
Lakkaista juustokakkua
ja pähkinäisiä onninjalkoja
maisteltiin viime kerralla.
Nyt napsastaan vielä
nappisilmäinen kukkapikkuleipä.





Nam, mikä suklaan maku!








14 kommenttia:

  1. Olipa ihana postaus, oikein kylmät väreet meni täällä lukiessa, niin kaunista! Upea idea ollut sinulla tuossa kastemekon toteutuksessa, se päällä on hyvä kastaa sitten seuraavaakin sukupolvea. Onnin toinenkin juhla-asu on aivan mainio!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Krista! Sellaista jatkumoa olen kastemekkoon ajatellutkin, mutta onneksi sen aika ei ole vielä. :)

      Poista
  2. Ihania molemmat jutut, koskettavaa luettavaa. Tuollaiset perinteet ovat ja jatkumo ovat aivan ihania, kuin päiväkirja. Muutenkin mahtavia oivalluksia ja kierrätysjuttuja muiden lasten vaatteissa, kauniita ovat.
    Ja pieni Onni-poika, todellinen onni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sanne-Maija! Kierrättäminen on kyllä niin huippua, saa monenlaista kaunista halvalla.
      Minä olen sellainen perinteiden vaalija. Minulla oli hääpukuna vuokrapuku, mutta huntu oli omatekoinen. Huntu oli häiden jälkeen jonkun aikaa esillä koristeena, mutta kun esikoinen ilmoitti tulostaan, päätin tehdä siitä kastemekon essun. Kaunista hyötykäyttöä hunnulle. Ehkäpä seuraavakin sukupolvi sitä haluaa käyttää.

      Poista
  3. Onnille onnea ihanasta nimestä! Hymyilytti, kun luin postausta, kun juuri vähän aikaa sitten tein meidän (Onni hänkin yhdeltä nimeltään) pienelle miehelle 1v. vaatteet ja ei muuten kauas nakkaa noista teidän pienen miehen juhlavaatteista. :) -Nipana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Nipana! Tuo kravatti-idea on muhinut minulla kauan mielessä. Esikoisella oli vuoden vanhana kaupasta ostettu kravattibody ja silloin ajattelin, että "tuollaisen voisi kyllä itsekin tehdä". Nyt sitten tein.

      Poista
  4. Ihanan tunteita nostattava postaus <3
    Onnea suloiselle pikkumiehelle ihanasta nimestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjo! Nämä hetket ovat Sinullakin pian edessä. :)

      Poista
  5. Kirjoitat niin kauniisti, herkistyin! Kastemekon idea on todella loistava, ja kaunis mekko on muutenkin. Juhlatamineet on kanssa kivat, hauska tuo kravatti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna! Vauvat ovat niin suloisia, että joskus itsekin herkistyn, kun vain katson Pientä! <3

      Poista
  6. Pidän tuosta takista - sen iloisesta väristä ja kauniista mallista. - Ja edellisen postauksen kravattiasu oli hellyttävä puhumattakaan asun omistajasta! <3

    VastaaPoista
  7. Kiitos, Oman näköinen! Nyt on ollut niin monenlaista ommeltavaa, kun on ollut kastejuhla, on tullut kevät ja kesävaatteitakin sais alkaa ommella. :)

    VastaaPoista
  8. :) Kävin vielä ihastelemassa toisenkin kerran Onnin kastejuhlan valmistelu- ja juhlapäivän kuvia. Ihana juhlapäivä nyt kauniina muistona sekä kuvissa että mielessä. Ja ai että miten ihania herkkuja: hilloilla koristeltu kakku näyttää kerrassaan herkulliselta! :) t. Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja se oli herkullista. Piti tehdä vielä toisen kerran samanlainen kakku, kun työkavereita poikkesi tupaan. :)

      Poista