Nappilistoja - totta ja valetta

Syysloman kunniaksi 

Pikku Akka kaappasi käsipuoleensa 

Neidin ja kaksi Sukulaisrouvaa 

ja suuntasi kulkunsa Käsityömessuille. 

Monenmoista tuliaista itselle tuli ostettua: 

koruja, lämpömittari, 

pukinparta, helmiä

ja Kankaita. 

Niin kankaitakin. 

*****

Sukulaisrouva ihasteli monenvärisiä kuoseja, 

huokaili ja hipelöi. 

Lupasin,

"valitse kangas, niin minä ompelen".

Retrokas Sokerihiiri oli valinta. 

Ja siitä liivihame. 

Taskutkin siihen surautin,

piilopaikkoja herkuille. 

 Sokerina nappilista 
ja listassa kukkanapit. 

*****

Sokerihiiren omistaja, Neidin Kummitäti

halusi ostaa kauneimman kankaan, 

jonka Tyttö itselleen löytäisi. 

Valinta oli Perhosprinsessa.
Prinsessalle prinsessaa.

Liivihamehan siitäkin surisi.
Nappilista,
kukkia
ja pitsiä, 
helmassakin.

*****

Se oli lomanaloitusreissu se.

Toinen reissu tehtiin naapuripaikkakunnalle

ja toki silläkin reissulla kankaita hipellettiin. 
Ja ostettiinkin.

Iso pussillinen. 

Yksi kangas pääsi jo paidaksi. 

Ja nappilistalinja jatkuu.

Ihhahhaa, hepo hirnahtaa!

*****

Niin, mitä valetta?

Alimmainen on vain oikea nappilista

ja siinäkään ei ole nappeja, 
vaan nepparit. 


*****

ps. Käsityömessuilla ostoksia tehtiin Hannan Kankaan pöydän ääressä
ja naapuripaikkakunta on Pyhäjärvi, 
jossa käytiin Pehemiällä. 
Tiedoksi siis!


Pps. Ja jos joku iski silmänsä valkoiseen Lumiharja-heppaan, 
niin se ei ole Pikku Akan käsialaa, 
vaan taitavan Pikku Siskon. 
Muutaman keppihepan olen itsekin värkännyt, 
joten laitetaanpa pari niistä tähän lopuksi hirnumaan. 

Ihahhahhaa!