Kas, kasseja!

Kassissa on kirja,

kassissa on eväs,

kassissa on ostos uus,

kassissa on salaisuus,

kassissa on omaisuus.

Kassia tarvii jokainen.

Kas, taas tuli kasseja!

Kassi Äidille

Kassi Äidille.

Kangas on ikivanha, napakka pöytäliina,

kauniin ruskea,

hilloja ja hillan kukkia.

 Kassi on summassa saksittu.

Äidin kassissa on tärkeää, 

että sangat eivät saa olla liian pitkät.

Pitkät kuulemma menevät 

pyörän pinnojen väliin. 

Ja sitä paitsi Äiti ei kanna kasseja olalla,

vaan kädessä. 

Pikku Akan Äiti on arvatenkin lyhyt,

niin sangatkin silloin ovat lyhyet. 

Idean sivutaskun mallista sain

Hääräämö-blogista.

Kiitos vaan sinne suuntaan!
Itse lisäsin taskunsuuhun 
 vielä kuminauhan. 

Nappeja, nappeja!

Nappijuttu!

Kassi Siskolle

Siskon kassi

on farkkukassi.

Siskon kassissa on pitkät sangat.

Sisko kantaa kassia aina olalla. 

Ja sisko on pitkä.

Siksi sangatkin ovat pitkät.

Tein kassin kaksista farkuista.

Leikkasin vetoketjun irti

ja yhdistin etutaskut 

yhdeksi kappaleeksi. 

Tuli iso etutasku.

Vuoritin kassin

ihanalla puuvillapopliinilla.

Sisäpuolelle tupsahti myös tasku.

Sisko on kauniisti romantillinen, 

siksi surautin taskuun pitsivetoketjun.

Voi suloisuus, tuota sisätaskua!