Jos joku olisi vuosi sitten sanonut,
että Pikku Akka innostuu pehmokirjoista,
en olisi uskonut.
Kolme niitä kuitenkin tein.
Omaksi ja Lapseni iloksi.
Ensin oli maatilapehmokirja (klik).
Ja mitä kolmanneksi?
Lahjapaketista kääriytyi kulkuneuvoja.
Kannessa päristelevät mopot,
valtatiellä kaahaavat autot,
huoltoaseman pihassa tarkkailee poliisi
ja aurinko nousee sataman takaa.
Pitkä bensaletku ruutaa menovettä tankkiin
ja ei muuta kuin kaasu pohjaan.
Menoksi siis!
Katse taivaalle päin!
Näyttää tulevan aurinkoinen päivä.
Nouseva aurinko on pikkusen poutapilven takana.
Pieni tuulen vire työntää sen kuitenkin sivuun.
Pilvet väistyvät.
Esiin kaartaa komea lentokone.
Ei, mutta mikäs muukin sieltä leijailee?
Panda ja lintu ovat aamulennolla
kaukoputkensa kanssa.
Helikopteri näköjään lähestymässä.
Kylläpäs aamuisella taivaalla onkin liikennettä.
Matka jatkuu kaupunkiin.
Siellä rakennetaan.
Ääniä on paljon.
Kalsketta, kolinaa,
kirskahduksia.
Kuorma-auto on kippaamassa kivikasaa.
Mutta kenelle?
Kuka kolisteleekaan kasan takana?
Kai-kai-kaivinkone!
Tulossa on iso monttu.
Kaivaminen jatkuu ja jatkuu.
Ja vieressä hurisee nosturi.
Montusta on selvästi löytynyt aarrearkku.
Näyttää painavalle.
Ja toinen kuorma-auto tuo aineksia viherrakentamiseen.
Taitavat laittaa uuden kerrostalon pihaan nurmikon.
Sataman tuntumassa seilaa pieni vene
ja ulapalla näkyy pieni saari.
Vene keinuu aalloilla.
Aallot välkehtivät auringossa.
Mutta mikä pilkistää aaltojen alta?
Kaloja ja mustekalakin.
Ja sukellusvene.
Sukellusvene nousee pintaan
ja miehistö hengittää ikkunaluukusta raikasta meri-ilmaa.
Rantakalliolta on hyvä tarkkailla
saaren pientä mökkiä.
Siellä ollaan kalastuspuuhissa.
Mutta kallion sisältä lähestyvä kolina säikäyttää.
Junahan sieltä vain kolkuttaa tulemaan
eläimiä kyydissään.
Kaupungissa liikennesääntöjä on niin monenlaisia.
Pitää katsoa, mihin parkkeeraa.
Pitää varoa työmaita.
Pitää osata kävellä oikeassa paikassa.
Vain siksi,
että olisi turvallista.
Kurkistellaanpa vielä,
millaista liikennettä näimme kotimatkalla.
Monenlaista!
Voi kurkistelun ja tirkistelyn iloa!
Voi, pörinän määrää!
*****
Mikä tämän kirjan idea sitten on?
1. TILKUT
Jokaiselle ompelunharrastajalle kertyy älytön määrä
pieniä tilkkuja, joista ei enää tule vaatteita,
ei edes kunnolla taskua.
Tässä ompeluksessa hyödynsin kivoja kuositilkkuja.
2. KURKISTELEMINEN
Oma Taaperoni on niin kurkistelukirjaiässä,
että kurkistusluukkuja etsitään niistäkin kirjoista,
joissa niitä ei ole.
3. PÖRISEMINEN
Vajaa parivuotiaalla kaikki pörisee,
hurisee, pärisee, kaasuttaa
ja kaivinkone kai-kai-kai-kaivaa.
*****
Lopuksi vielä kuosibongareille pieni ARVONTA.
Montaako eri kuviokuosia kirjassa on käytetty?
Kaikkien veikanneiden kesken arvon kaksi pientä yllätystä.
Osallistumisaikaa on viikko eli sunnuntaihin 10.1. asti.
*****
Muutamat ideat on poimittu Pinterestistä.
Olen kerännyt sinne itselleni quiet book-taulua.
Siihen voit kurkata tästä (klik).
*****
ARVONTA SUORITETTU!
Oikea vastaus on 21 eri kuosikangasta yksiväristen lisäksi.
Oikein vastanneita oli yksi.
Liila
(Todellakin upea kirja <3 Olen aina haaveillut tällaisen kirjan tekemisestä. Ehkä jonain päivänä. Onnellinen on se pieni joka tämän kirjan sai :) Arvelisin eri kuoseja olevan 21.)
Onneksi olkoon, Liila!
Lisäksi arvoin kaikkien veikanneiden kesken toisen pienen palkinnon.
Siinä tuuri oli kohdallaan Irkulla
(Niin upea! Kelpaa pikkumiehen tuommoista lukea. :)
Veikkaan 18 kuosia.)
