Järjestys sen olla pitää - ompeluhuoneessakin

Purnukoita, purkkeja, 

rasioita, astioita, 

kippoja, kuppeja,

laatikoita. 

Pöytä täynnä. 

Hylly olisi hyvä,

johon voisi tavarat nostaa,

käden ojennuksen päähän.

Rakas Ukkoni sen hoksas, 

"varastossa on joutilas hylly". 

Hetki vain,

ja hylly oli seinällä. 

Siitä alkoi ompeluhuoneen kevätsiivous.

Nyt se on valmis!

*****

Ompeluhuone on samalla vierashuone. 

Siksi siellä on vuodekin.

Vuoteella vartioi Koira,

jonka Kummitätini on ommellut 

melkein 40 vuotta sitten.

Tyynyt ovat Mummin käsialaa.

Nekin ovat ainakin 30 vuotta vanhoja.

Huoneen nurkassa Landola odottaa

ompeluinnostuksen laantumista.

Voisi kai sitä joskus jonkun pienen sävelen soittaa.

Vaikka kevään

tai onnistuneen ompeluksen kunniaksi.

Minun ompeluhuoneessa näyttää tältä.

Täällä on kiva ommella. 

Pikakassi Prinsessalle

Helppo, 

nopea, 

tarpeeseen.

Kirjasto- ja luistinkassi Eskariprinsessalle.

... vaaleanpunaista ja kimalletta...

... tähtiä ja sydämiä...

... nättejä nappeja ja söpöjä kissoja...

... tasku kirjastokortille...

...tosi mieluinen,

heti käytössä. 

Prinsessaista Prinsessalle.

*****

Kankaat ovat käteensattumia omasta tilkkuvakasta. 

Ihanainen kissakangas on vanha lakana kirppikseltä, 

prinsessan olen ostanut vuosia sitten paikallisesta kangaskaupasta,

jota ei ole ollut enää vuosiin

ja raidallinen sametti on hoksattu Hamstereista. 

Ystävä sai rukkaset

Hyvä ystävä on aarre.

Hyvä ystävä on lahja. 

Hyvä ystävä on korvaamaton. 

Ystävänpäivän alla 

muistin rakasta ystävääni rukkasilla. 

Että lämpimän sydämen lisäksi olisivat lämpimät kädet. 

Pitsireunus 

kuin ajatus ystävästä harmaana arkipäivänä. 

Kimaltavat helmet

kuin yhteiset muistot, 

jotka kantavat läpi elämän.

Kiitos ystävyydestäsi!

******

Rukkaset on tehty neuloksesta omalla kaavalla.

Vuorina on kierrätysfleeceä aamutakista.

Pitsit ja helmet ovat löytöjä omasta ompelukorista.

Sylva-huutokauppa: pienten potilaiden hyväksi

Yleensä ompelen omaksi ilokseni.

Joskus tarpeeseen, 

joskus vain huvikseen.

Tällä kertaa olen ommellut 

auttamismielellä
huutokauppaan,
joka järjestetään 
syöpää sairastavien lasten hyväksi.

Ensin ompelin pikkuruiset pöksyt.

Sopivat jollekin Pienelle Pojalle,

kun kokokin on vain 62cm.

Lahkeensuissa on pitkät resorit, 

joita voi tarvittaessa kääntää.

Toiseksi ompelin paidan. 

Se on mallia "Pieni tyttö".

Koko on 68/74.

Tässäpä vielä tietoa huutokaupasta:

Facebookin Ompeluryhmä Saumanvara tempaisee jälleen hyvän asian puolesta!


Lauantaina 15.2. vietetään kansainvälistä LASTEN SYÖVÄN PÄIVÄÄ. 
Saumanvaralaiset haluavat olla mukana pienten asialla suurella sydämellä omalla hyväntekeväisyyshuutokaupalla. 
Ompelemme, neulomme ja virkkaamme tuotteita huutokaupattavaksi.
Huutokaupan tuotto lahjoitetaan suoraan Sylva ry:lle, joka on vuonna 1982 perustettu syöpää sairastavien lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys.


Huutokauppa järjestetään lastenvaatekirpputori Piilon facebook-sivuilla. 
Huutokaupalle tulee oma kuvakansio, johon huutokaupattavat tuotteet ladataan perjantaina 14.2. 
HUUTOKAUPPA käynnistyy LAUANTAINA 15.2. kello 9 ja tuotteita voi huutaa kello 21:een saakka. 
Jokaisen tuotteen lähtöhinta on vain 5 euroa.
Ensimmäinen huuto on korotettu ja korotuksen minimisumma on 1 euro. 
Huutokaupassa on käytössä niin sanottu viiden minuutin sääntö.

Huutaja maksaa voittosumman suoraan Sylva ry:n tilille ja esittää tuotteen tekijälle sähköisen kopion maksukuitista. Tuotteen tekijä postittaa tuotteen suoraan ostajalle neljän arkipäivän sisällä ja maksaa postikulut omasta pussistaan. Tarkemmat ohjeet maksuun ja muihin huutokaupan käytännön asioihin liittyen tulevat esille huutokauppakansioon.

Tule mukaan huutamaan uniikkeja käsitöitä! 
Tehdään yhdessä hyvää isolla porukalla!

ps. Tätä viestiä saa jakaa!

http://www.sylva.fi/fi/

Tästä löytyy huutokauppakansio.

Tämä teksti on kopioitu Piilo-kirppiksen sivulta. 
Käypäs kurkkaamassa jo sivulle. 
Siellä on monenmoista ihanaa huudettavaa
itselle, lapselle, lahjaksi...
Hyvän asian puolesta kannattaa tempaista!

Nukenvaunujen uudet vaatteet

Viime kesän helteillä uudistin Tyttären nukenrattaat. 

Samalla Neiti kiikutti nukenvaunut vinttiin

ja sanoi:

"Näistäkin vois tehä nätimmät."

Välillä nukkevauva tarvitsi vaunujaan ja

vaunut palautuivat leikkihuoneeseen.

Vaunujen päällystäminen siirtyi, unohtuikin.

"Ei ole sopivia kankaita, 

on paljon tärkeämpääkin ommeltavaa, 

jos niistä ei sittenkään tule mitään."

Nyt paukkupakkasilla tuli vaunujen uusimisen aika.

Tällaiset niistä tuli.

Leikkasin vanhat kankaat irti 

ja piirsin uudet kaavat niiden avulla.

Tärkeintä uusissa päällisissä on

irrotettavuus, 

pestävyys

ja 

toimivuus.

Kauneudesta tinkimättä.

Kankaat on kiinnitetty painoneppareilla.

Kankaat ovat kirpputorilöytöjä.

Vaunun sivuun tein ikkunan

kristallimuovista. 

Vaunussa on irrotettava kantokoppa.

Säilytin siinä alkuperäisin vuorin.

Kantokoppaan tuli sivusta 

vetoketjulla aukeava läppä.

Se helpottaa nukkevauvan nukkumaan laittamista.

Mausteena on kukkanappeja.

*****

Ja minkälainen oli alkuperäinen kuosi vaunuissa,

jotka muutama vuosi sitten ostin 

pikkurahalla kirpparilta?

Tällainen.

Minusta nämä uudet ovat paljon kauniimmat!

Tilkkuinen taikakala uiskenteli paitaan

Tilkkuja tilkkuvakassa,

kauniita kuoseja tiiviissä pakassa,

herättää tunteita Pikku Akassa.

Pikkuvekara on kalamies,

pilkkimies, 

onkimies.

Ahven ja hauki,

lahna ja lohi.

Harvoin menee saalis ohi.

Joskus on kiinni valas tai hai.

Vekaran mielestä mahtavimpia kai.

Ei mutta, 
nyt on ongessa jotain muuta, 
hymyyn ihan vetää suuta.

tulossa on taikakala.

Tilkkuja, tilkkuja,
kalan pilkkuja.
Helmapalat ja hihansuut, 
tilkkuvakkaan jäi vielä monet muut.

*****

Kala on kasattu 30 pienestä 
hieman pyöristetystä kolmiosta. 
Pienten tilkkujen alla on 
liimaharsoa helpottamassa kiinnitystä.

Ilmakuplat ja silmät ovat rengasnepparin litteitä puolia.

Lämmikettä liivin muodossa

"Nämä ovat menossa kierrätykseen",

sanoi Ystäväni ja 

nosti eteeni ison kassin.

"Aarteita",

välähti mielessäni.

Otin kassin, 

kiikutin sen ompeluhuoneeseen.

Ehkä jonain päivänä vielä tarvitsen niitä.

Nyt se joku päivä tuli. 

Alussa oli huivi...

...huivista tuli liivi.

Huivi on kuin koru.

Rimpsuja ja röyhelöitä.

Ja mikä parasta, 

huivin pituus oli juuri sentilleen sopiva tarkoitukseeni.

Liivi antaa kivasti tilaa kasvavalle mahalle.

Lämmittää ja suojaa.

Tämä on liivi numero 2.

*******************

Mikä sitten on se numero 1?

Tämä!

Tämän tein jo vuoden vaihteessa. 

Erittäin hyväksi ja toimivaksi totesin.

Siksi tein liivin numero 2. 

*****

Kaavan olen itse suunnitellut.

Kaava on sivusaumaton.

Saumat ovat vain olkapäillä.

Huiviliivin kangas on Verson Puodin Helmitaulu-joustofrotee.

Alemman liivin kangas on neulosta Pehemiältä.