Lämpöä ja iloa uuteen vuoteen!

Tänään olemme 

uuden äärellä.

Alkoi uusi vuosi.

Mennyt on mennyttä

ja tulevasta emme vielä tiedä. 

Toiveitakin saattaa olla. 

Joulun alla Kummityttöni 

toivoi minulta lapasia joululahjaksi. 

Värimaailmatoiveena oli musta-valkoinen-harmaa. 

Lisäksi hän toivoi, 

että lapaset olisivat niin paksut, 

että niillä tarkenee. 

Neuloin sellaiset.

Tai yritin ainakin. 

Joulun jälkeen tuli viesti, 

että lapaset olivat just sopivat. 

Nyt uuden vuoden kynnyksellä toivon, 

että voisimme kaikki vuoden päästä sanoa:

Kulunut vuosi oli just sopiva. 

Että se käsittelisi meitä 

lämpimin, hellin lapasin.

Että toiveitamme toteutuisi

sopivassa määrin. 

Että jaksaisimme yrittää, 

vaikka aina emme onnistuisikaan.

Että jaksaisimme katsoa

luottavaisesti tulevaan.

Että olisimme armollisia 

itsellemme ja toisillemme. 

Mietteitä maalta -runoilijan sanoin

toivotan Sinulle ja itselleni

onnellista ja toiveikasta 

uutta vuotta 2026. 

Uusia alkuja. 
Uusia tarinoita.
Hetken aikaa
mennyt ja huominen
hipaisevat toisiaan,
siinä uuden kynnyksellä.
Katsovat sinua hymyillen, 
sanovat:
"Se kantaa sinua, 
Elämä."

Mietteitä maalta