Joulukuun 24. päivä

Jouluaatto.

Joulumieli. 

Joulurauha. 

Jouluilo. 

Muutama päivä sitten 

kävin koristelemassa 

tonttimme reunalle,

tien varteen 

pienen kuusen 

ohilenkkeilijöiden, 

jouluvieraiden

ja satunnaisten kulkijoiden

jouluiloksi. 

Toivotan Sinullekin

jouluiloa ja

onnellista joulun aikaa!

❤❤❤

PS!
Yllätin itseni.

Haasteellisen syksyn jälkeen

nousin jalkeille ja sain aikaan joulukalenterin. 
Olen ensimmäisestä päivästä jouluaattoon asti
päivittäin tehnyt kalenteriluukun tänne blogiin. 
Mitään en ollut etukäteen suunnitellut. 
En ollut ajatellut
edes ryhtyväni tähän hommaan tänä vuonna.
Jostain ihmeen syystä ryhdyin kuitenkin. 

 Minut tämä oma joulukalenterini kuljetti jouluun

monenlaisten joulukuun ajatusten siivittämänä. 

Tämä antoi itselleni paljon enemmän kuin otti.

Nyt on jouluaatto,

joulumieli,

jouluilo, 

- ja kohta joulurauhakin julistetaan.

 

 

Joulukuun 23. päivä

Aatonaaton aamu. 

Jouluvalmistelut alkavat olla tehtyinä. 

Missä stressi ja kiire piileskelevät?

Tavallisesti ne ovat tässä vaiheessa

kurkistelleet olan yli

ainakin pikkusen. 

***

Joulukoristekaappia penkoessa päätin, 

että tänä vuonna koristelussa 

"vähemmän on enemmän". 

Pipareita leipoessa Mieheni ihmetteli, 

miten paljon meillä onkaan piparimuotteja. 

Paljon, tosi paljon!

Muutamasta piparimuotista

rakentelin vintin oviaukkoon

joulukoristeen. 

Vaikka vähemmän onkin enemmän, 

niin ainahan sitä voi jonkun 

uudenkin koristeen väsätä. 

Ja sitä paitsi joulun jälkeen puran 

tämän takaisin osasiin.

Mitäpä mieltä olet tällaisesta

uudesta joulukoristeesta? 

Stressitöntä aatonaattoa!

Nyt minä lähden aamulenkille, 

kun päivä alkaa hieman jo sarastaa. 

❤❤❤

Pst. Viisi vuotta sitten tein vähän samalla idealla

samaiseen oviaukkoon koristeen. 

Sen voit kurkata täältä, KLIK.

 

Joulukuun 22. päivä

 

Yön aikana lumihipsu on

peittänyt pihan.

Kylmä tuuli heiluttelee

puiden oksia. 

Näyttää vähän talvelle.

Ajatuksissani palaan kesään. 

Juhannuksen aikaan keräsin koivunlehtiä

joulusaunaa varten. 

Kuivatin lehdet. 

Jemmasin ne. 

Pari päivää sitten 

ompelin ne tuoksupusseiksi saunaan. 

Pussit ompelin kaksinkertaisesta riisipaperista. 

Ne olisi voinut ommella myös 

esim. puuvillasta, pellavasta tai harsokankaasta.

Tuoksupussia liotetaan lämpimässä löylyvedessä. 

Pussin voi kuivattaa löylyjen jälkeen

ja käyttää uudelleen 3-4 kertaa. 

Tein nämä omia saunanautintoja varten, 

mutta tämä on myös kiva, pieni lahjaidea.

Aiotkos sinä nauttia joulusaunan lämmöstä?

Onko sinulla joku kiva joulusaunaperinne?

Meillä se on lempijätskin syöminen saunan lauteilla. 

Saunomisiin!

Hyviä löylyjä!

❤❤❤

Ps. Riisipaperirullaa olen jemmaillut kaapissa

noin kaksikymmentä vuotta. 

Ostin sen aikanaan Esikoisen kestovaippailua varten, 

mutta en kokenut riisipaperia näppäräksi, 

niin kestovaippailin ilman riisipaperia

ja riisipaperirulla jäi odottamaan 

muita käyttökohteita. 

Nyt olen yhden sellaisen löytänyt.  

#jämätjajemmatkäyttöön

Joulukuun 21. päivä

 

Neljäs adventti. 

Ilon kynttilä on syttynyt. 

Joulu on jo ihan lähellä. 

Rauhallista neljättä adventtia!

❤❤❤

Leivoin eilen ison satsin perinteisiä piparkakkuja. 

Oli ihan pakko kokeilla tehdä pitsipipareita, 

joita olen somessa nähnyt jo useamman 

joulun ajan.

Otin samalla pienen kuvasarjan

pitsipipareiden leipomisesta. 

Leivoin piparit tällä reseptillä, KLIK.

Pipareiden jäähtymisen jälkeen tomusokeroin 

osan pipareista. 

Pitsipiparit ovat kauniita ilman 

tomusokeriakin. 

Joulukuun 20. päivä

Kaksi kuukautta sitten tein 

ovikranssin valkoisesta callunasta. 

Koska kranssin kukat olivat 

"aikansa eläneet", 

purin kranssin. 

Pyörittelin uuden kranssin

kuusen oksista

ja leikkokukkahavuista, 

jotka ostin itsenäisyyspäiväksi

maljakkoon ruusujen kaveriksi. 

Hieman maustoin kranssia

vanhoilla callunoilla. 

 

Lokakuisen kranssin rusetti kelpaa 

uuteenkin kranssiin. 

Lisäksi kaivelin 

kranssimateriaalijemmastani

nauhan pätkän, 

jonka molemmissa päissä 

on valkoiset pienet tähdet.

Siinäpä se nyt ovessa

tervehtii kotiväkeä

ja jouluvieraita. 

❤❤❤

#jämätjajemmatkäyttöön

Joulukuun 19. päivä

Alkoipa loma. 

Olipa leipomafiilis. 

Olipa likainen ikkuna. 

Olipa muutama joulukukkanen. 

Siitähän muodostuikin 

ensimmäisen lomapäiväpuolikkaan ohjelma. 

Täytyy myöntää, 

että jotain hyötyä on plusviisiasteestakin:

Hoksasin, että siinä kelissä pystyy pesemään 

likaisia ikkunoita ulkopuolelta. 

Nyt voi katsella lumetonta luontoa

puhtaasta  ikkunasta. 

Leipomafiiliksen sain tainnutettua 

leipomalla muutaman pellin 

vaaleita pipareita. 

Luulin, että niitä jää jouluksi, 

mutta kasa hupenee poikien toimesta sitä vauhtia, 

että jouluna saatetaan napostella jotain muuta. 

Antaahan poikien syödä. 

Hyasintit ja amaryllis 

ovat odottaneet muutaman päivän ruukkujaan. 

Eivätpä varmaan arvanneet

joutuvansa samaan astiaan. 

Yksi tonttukin sinne kirmasi 

tarkkailemaan. 

Eiköhän tämä loma lähde 

tästä käyntiin. 

Nautiskellaan 

ja puuhastellaan sopivassa määrin. 

Mukavia jouluvalmisteluita 

Sinullekin!

❤❤❤

Vaaleat piparit leivon tällä 

vanhalla Ihana joulu -lehden reseptillä.

125g voita

2dl sokeria

1 kananmuna

3,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1tl vaniljasokeria

1 tl piparkakkumaustetta

Ensin vaahdotetaan voi ja sokeri. 

Sitten lisätään muna

Ja lopuksi lisätään kuivat aineet. 

Paistaminen 200 asteessa noin 5-7 minuuttia. 

Joulukuun 18. päivä

Ajatuksia kynttilänvalossa

kaakaokupin takaa: 

Toiseksi viimeinen työpäivä 

syyskaudelle on takana. 

Taakse jää monenlaisia 

työpäiviä. 

Niitä päiviä, 

joista olen iloinnut ja nauttinut, 

kokenut onnistumisen iloa. 

Mukaan on mahtunut myös päiviä, 

jolloin on laiskottanut, 

jolloin on väsyttänyt, 

jolloin on turhauttanut,

jolloin on tuntunut, 

että olen väärällä alalla. 

Nyt ne kaikki ovat takana, 

yhtä lukuun ottamatta. 

Jäljellä on se päivä, 

jolloin on aika sanoa kiitokset

kuluneesta kaudesta. 

Kiitos siitä, 

että yritit. 

Kiitos siitä, 

että jaksoit.

Kiitos siitä, 

että olet ollut läsnä. 

Kiitos siitä, 

että autoit.

 Kirkkaat lapsen silmät katsovat kohti:

"Tein tämän eilen sinulle, 

koska olet opettanut minua",

ja ojentaa pienen pussin.

Aito antamisen ilo on vahvasti aistittavissa.  

Siksi se sykähdyttää lahjan saajaa, minua. 

Kiitos, että olet opettanut. 

Kiitos!

Pelkkä kiitoskin olisi riittänyt. 

Kiitos riittää lahjaksi 

niin opettajalle kuin oppilaallekin. 

Se on tärkein lahja. 

Se ei maksa mitään. 

Se sisältää paljon. 

Toivon, 

että kukaan oppilas tai huoltaja, 

ei koe eriarvoisuutta tai stressiä

minun muistamisestani. 

Kiitos todellakin riittää, 

jos jotain haluaa antaa.

Kiitos, 

että olet. 

❤❤❤