Kukkamekko Sydäntalvesta syysiloksi

 

Kun yhdestä haasteesta pääsee, 

niin toinen on jo vastassa. 

Ihania nämä minun haasteeni kyllä ovatkin!

Olen näistä aivan täpinöissäni. 

(Hmmm.... ihan kuin lähestyvästä joulustakin...)

Edellinen haaste oli Mereenin kankaasta. (Klik)

Tästä uudesta haasteesta puolestaan vastasi Nuppu Print.

Paketista kuoriutui kerrassaan ihastuttava kukkaisa Sydäntalvi-trikoo. 

Pohjavärinä on superkaunis yönsininen 

ja kukat loistavat vaaleanpunaisen helakoissa sävyissä. 

Oikeastaan sellaiset värit, 

joita en ole koskaan käyttänyt vaatteissani, 

mutta jotka ovat niin kauniit, 

että ihastuin niihin saman tien ihan ikihyvikseni. 

Voiko kuosi olla kauniimpi? 

Hupparimekkohan siitä tuli. 

Oletko hoksannut,

että olen selvästi ihastunut hupullisiin vaatteisiin? 

Sitä ihastumista ei voi edes salata mitenkään.

En ihmettele yhtään,

että nuorisokin tykkää hupuista. 

Huppu on vähän kuin suojamuuri

tai turvavaate. 

❤❤❤

Huppumekon kaavana on Unelmallisen Eila-hupparitunika. 

Tein samalla kaavalla kesällä toisenkin kukallisen hupparin. (Kilk)

Oikeastaan ei edes uskoisi, 

että nämä hupparivaatteet on samalla kaavalla tehtyjä,

sillä niin erityyliset niistä tuli. 

Legginssien kaavana on Puuhakaspajan Usva.

Legginssien ja hupun tummansininen kangas 

on myös Nuppu Printin haastepaketista.

Ompeluhaaste oli Facebookin ompeluryhmä Alavaran

ja Nuppu Printin yhteishaaste 

ja se liittyi Nupun 5-vuotissynttäreihin. 

Onnittelut Nuppu Printille!

 

Hupparitakki

 

Haasteet ovat ompelun suola.

Haasteena voi olla uusi kaava

tai sokkona ostettu kangas.

Tällä kertaa yhdistin kaksi haastetta

ja vastassa oli sekä uusi kaava 

että kangas, jota en tilatessani tiennyt. 

Lisäksi haaste antaa aikarajan.

Työ tulee tehtyä määräajassa,

eikä se jää "ufoutumaan".

 

Tämä kaava on alkujaan tarkoitettu takkikaavaksi. 

Tämän ompeluksen myötä totesin kaavan toimivaksi

ja uskallan samalla kaavalla lähteä seuraavaksi tekemään talvitakkia. 

Taskut vain nostan ylemmäksi, 

jotta kädetkin yltävät taskun pohjalle. 

❤❤❤

Tänään kesäaika väistyi taka-alalle

ja kellot käännettiin talviaikaan. 

Ulkona on harmaata, 

mutta nautiskellaan hetki viikon takaisilla

valoisammilla kuvilla, 

kun pieni lumipeite oli vielä maassa.

❤❤❤

Kangas on Mereeniltä

ja kaava on Unelmallisen Kati-takkikaava.

Farkkutossukat

 

Olet tärkeä. 
Olet rakas.
Olet ihana. 
Sinä riität. 
Nauti.

Ajatuksia ja arvoja,

 joihin pohjaan työni ja vapaani, 

kasvatan lapseni 

ja erityisesti itseni. 

Ajatuksia, 

jotka ovat kaiken pohja.

Niiden ajatusten päällä olen nyt konkreettisestikin, 

sillä ompelin ne teksteinä tossujen pohjaan. 

Tossukat on kierrätetty vanhoista farkuista. 

Tein tällaiset jo aiemminkin, KLIK 

mutta niiden pohjat kuluivat puhki. 

Nyt ompelin pohjat kolminkertaisiksi. 

Jospa nämä kestäisivät paremmin. 

Vuorina on trikoota. 

Aiemmista tossuista poiketen

tein yläreunasta vähän erimallisen

ja pujotin siihen kuminauhan. 

Ihanan pehmeät farkkutossukat näistä tuli.

Mutta tuo kuvien sammal, 

se se vasta pehmeä olikin. 

Ai, että! 

Pehmeyttä, 

iloa ja rakkautta 

Sinun viikkoosi!

  

Olet tärkeä. 
Olet rakas.
Olet ihana. 
Sinä riität. 
Nauti.

❤❤❤

Tossujen alkuperäinen kaava 

on jostain ikivanhasta kaavakirjasta, 

jonka tietoja en ole merkannut edes ylös. 

Eli kaava-asiaan en osaa vastata, 

jos sitä joku kaipailee. 

600. postaus - korjausompelua Otzeille

 

Tämä on blogini 600. postaus. 

Oikeastaan se lukumäärä tuntuu niin suurelle, 

etten ensin uskonut sen olevan edes totta. 

Reilun kahdeksan vuoden aikana 

tästä on tullut harrastus,

jonka äärellä vierähtää useita hetkiä viikon aikana.

Tämän harrastuksen mukana olen saanut 

monta sometuttua ja muutaman Ystävänkin. 

Juttutahti on vaihdellut.  

Välillä postauksia on tullut tiheämpään tahtiin,

välillä on ollut katoviikkoja. 

Toisinaan jutut syntyvät kuin itsestään, 

joskus pitää puristaa enemmän. 

Tällaisessa juhlapostauksessa olisi mahtavaa esitellä

joku upea, monimutkainen tilkkutyö, 

kaunis, monivärinen kirjoneule

tai uusi, vaikea erikoistekniikka, 

jota yleisö saisi huokaillen ihailla. 

Tässä merkkipaalupostauksessa esittelen kuitenkin tyylilleni uskollisena

hyödyllisen pikku ompeluksen, 

jonka sain viikonloppuna lopultakin tehtyä. 

Korjasin ihanat, 

jalassa hyväntuntuiset Otz-kenkäni. 

Mutta hei!

Parsiminen ja paikkaaminen 

on tämän vuoden Taitoliiton valitsema käsityötekniikka. 

Siksihän tämä ompelus passaakin tähän hetkeen

paremmin kuin hyvin. 

Parin vuotta vanhoihin Otzeihin oli tullu kaksi reikää. 

Leikkasin korkkikankaasta palaset reikien peitoksi. 

Laitoin korkkikankaan nurjalle puolelle liimaharson, 

jonka avulla sain pysymään paikan paikoillaan ompelun ajan. 

Ompelin paikat kiinni tikkipistoilla ikivanhalla karhulangalla. 

Se lankarulla muuten tuli minulle yhden mahtavan kirppislöydön mukana. 

Niin vain aika tavaran taas kaupihti. 

Olikin hyvää ja tiukkaa lankaa!

En tiedä, 

miten korkkikangas kestää kengissä. 

Nyt testataan. 

Idean tällaiseen paikkaamiseen sain Sormustimen Instagram-tililtä. 

Korkki kyllä sopii hyvin Otzien paikkamateriaaliksi, 

kun pohjallisetkin ovat korkkia. 

Syksy on jatkunut ihan suurenmoisena, 

niin värikylläisenä ja aurinkoisena. 

Eilen siihen aurinkoisuuteen tuli muutos. 

Tuuli ja satoi, 

keli näytti harmaalta. 

Se näytti suorastaan sohvan nurkkaan 

neulomaan kutsuvalta. 

Nautiskellaan syksystä

joka säässä!

❤❤❤

Merinovillainen poncho ommellen

Unelmavaate. 

Lempivaate.

Turvavaate.

Lohtuvaate.

Sellainen tuli merinovillaisesta ohuesta ponchosta, 

jonka ompelin itselleni. 

Helppo, nopea ompelus 

ja ihana lopputulos. 

Ihan palkitsevinta ompelemista!

 

Ponchokuvat ovat Kuopukseni ottamia. 

Lähdimme suoraan töistä frisbeeradalle. 

Lenkkarit vain jalkaan 

ja menoksi. 

Hyvin sopi poncho

ja harsohulttana ulkoiluvaatteiksi. 

Olipa ihana hetki viettää Kuopuksen kanssa 

yhdessä aikaa metsän keskellä

työpäivän päätteeksi

❤❤❤

Ponchon kaava on Unelmallisen Ilta. 

Ponchon kangas on Mereenin merino-tenceltrikoo. 

Ompelumerkki on Katjan ompelupuodista.

 

Mieli tekisi ruskaretkelle

 

Ilmassa on selvä syksyn tuntu: 

tuntuu kostean vilpoisalle. 

Mutta ah, 

miten hyvä lenkkeilysää se on. 

Vähitellen luontokin pukeutuu murrettuihin sävyihin. 

Jotenkin niissä sävyissä mieli lepää ja 

vähäinen stressikin laantuu. 

Sunnuntaiaamun lenkillä, 

metsäpolulla se iski vahvana:

Lapin kaipuu ja haave ruskaretkestä. 

Päästävä olisi just nyt tai ainakin piakkoin, 

mutta kun työt haittaavat harrastamista. 

Siksi täytynee tyytyä vain lähimatkailuun. 

Kuvien avulla kuitenkin palasin kesäreissuun 

Pallastunturin liepeille. 

Lommoltunturiin teimme pienen päiväretken.

Selkeät, hyväkuntoiset polut, 

mahtavat näköalat

ja rauhallinen paikka. 

Sääkin oli upea, pilvipoutainen. 

Pallastunturin laet ihan lähellä

näyttivät jättiläisiltä. 

Palkaskerolle teimme iltaretken. 

Polku oli paikoin kivikkoinen, 

ja onneksi se sattui nousuosuudelle. 

Suurin osa reitistä oli kuitenkin hyväkulkuista polkua. 

Muita patikoijia nähtiin vain neljä, 

saman verran kuin poroja. 

Ihana retki ilta-auringossa. 

Sammaltunturille nousimme kahtena iltana. 

Ensimmäisenä iltana ukkonen vähän hidasti retkeilyämme, 

mutta siitäkin tuli hieno kokemus muistojen aarrearkkuun.

Geokätkö piilotteli sen verran lahjakkaasti, 

että teimme Sammaltunturille toisenkin retken.

Ja onneksi teimme, 

sillä sillä reissulla kätkö löytyikin melko näppärästi.

 

Särkitunturiin teimme päiväretken. 

Upeat maisemathan siellä oli, 

mutta niitä oli tullut katsomaan moni muukin lisäksemme. 

Arviolta tunturilla retkeili samaan aikaan kanssamme

ainakin parisataa ihmistä. 

Se oli vähän liikaa meille, 

jotka olimme tulleet 

nautiskelmaan Lapin rauhasta. 

Särkitunturille meni sorastettu polku. 

Jonkin verran oli maastopyöräilijöitäkin, 

joita sai väistellä. 

Mutta maisemat 

- ne olivat kertakaikkisen kauniit!

Lisäksi retkeilimme ja geokätköilimme

Vuontispirtin kulmilla...

.... Äijäkoskella....

.... ja Ounasjoen rantamilla. 

Näin työaikana on kuitenkin tyytyminen 

oman lähialueen metsiin, rantoihin ja polkuihin.

Kaunista oli aamulla täälläkin, 

mutta silti kaipaisin johonkin vähän kauemmas ruskaretkelle. 

Ehdotapa, mikä paikka olisi hyvä kohde. 

Mistä retkipaikasta tai luontokohteesta sinä tykkäät?